Rakennusteollisuus RT:n Aleksi Randell: Jääkö tieverkko junan alle?

SUOMEN tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Moni kunta on sitoutunut vielä tiukempaan aikatauluun. Vuoden 1990 tasosta olemme jo vähentäneet päästöjämme yli viidenneksen. Nykyinen tavoite edellyttää, että tämän hetken päästöt vielä vähintään puolitetaan.

Liikenteessä syntyy viidesosa Suomen päästöistä. Siksi ei ole ihme, että keskustelu raidehankkeista käy vilkkaana. Raiteita ja tiestöä ei pidä kuitenkaan asettaa vastakkain. Pitkien välimatkojen maassa toimivaan liikenneverkkoon tarvitaan molemmat.

Jatka lukemista ”Rakennusteollisuus RT:n Aleksi Randell: Jääkö tieverkko junan alle?”

Infrarakentaminen on yhteispeliä, mutta yksi tärkeä rooli usein unohtuu

NYT kannattaa korjata ja parantaa ahkerasti rakennettua ympäristöä koronakriisistä huolimatta. Näin ruokimme kasvua kotimarkkinoilla, vaikka kansainvälisiltä markkinoilta boogie olisi poissa.

Mutta riittääkö pelkkä rakentamispäätös? Voiko sen jälkeen jäädä vain odottelemaan veroeurojen kilinää kassaan ja ilmastotavoitteiden täyttymistä?

Jatka lukemista ”Infrarakentaminen on yhteispeliä, mutta yksi tärkeä rooli usein unohtuu”

Hyvä infrahanke on kuin herkkutatti

INVESTOINTI on kansantalouden rahankäytöstä se osuus, joka päätetään käyttää hyvinvoinnin ja tuotannon kasvattamiseksi tulevaisuudessa.

Talouskriisin keskellä ehdotuksia elvyttävistä julkisista investointikohteista putkahtelee kuin sieniä syysmetsään. Miten erottaa seitikeistä herkulliset ruokasienet – investoinnit, joilla on eniten taloutta elvyttävä vaikutus?

Jatka lukemista ”Hyvä infrahanke on kuin herkkutatti”

Maakuntakaavoilla on suuri merkitys Suomen kiviaineshuollolle

UUDENMAAN rajat ehtivät konkretisoitua monelle, kun ne pantiin keväällä koronaepidemian rajoittamiseksi kiinni. Maakuntajaottelu ei muuten liene kaikille aivan selvä, vaikka rajoilla on ollut merkitystä aiemminkin. Eikä vain rajoilla, vaan myös maakuntakaavoilla. 

Jatka lukemista ”Maakuntakaavoilla on suuri merkitys Suomen kiviaineshuollolle”

Asfaltin hiilijalanjälki – musta kuin asfaltti?

MIELIKUVISSA asfaltin hiilijalanjälki voi olla iso ja musta.

Asfalttia valmistetaan luonnon uusiutumattomista materiaaleista, kiviaineksesta ja bitumista. Massan kuumentamiseen ja työkoneissa käytetään fossiilisia polttoaineita. Materiaaleja ja massoja kuljetetaan pitkiäkin matkoja. Lopputuote edistää monen mielestä yksityisautoilua, joskin totuuden nimissä myös kumipyörärahtia, jota ilman Suomessa eivät esimerkiksi elintarvikkeet ja vientituotteet kulje.

Vaikka teorian tasolla asfalttialan syntisäkki on suuri, totuus on onneksi vihreämpi. Jatka lukemista ”Asfaltin hiilijalanjälki – musta kuin asfaltti?”