Liikenteen solmukohdaksi ei tulla sattumalta – Suomi tarvitsee oman vision ja rohkeutta tehdä sitä tukevia päätöksiä

ILMASTONMUUTOS. Kaupungistuminen ja muuttuvat työmarkkinat. Euroopan ja Aasian välisten liikenneyhteyksien järjestäminen. Pohjoisen pallonpuoliskon loppujen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntäminen. Suomen strateginen asema Euroopassa – ja maailmassa.

Monta isoa asiaa on vaakakuppeihin soviteltavana, kun Suomessa mietitään tulevaisuuden liikennettä ja sitä, mitä liikennehankkeita meidän pitäisi aktiivisesti edistää.

KARTTAPALLOA pyöritellen voi huomata, että meillä voisi olla edellytyksiä kasvaa ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkumisen keskeiseksi solmukohdaksi. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomi voisi liikenneinfraansa strategisesti kehittämällä muuttaa asemaansa maailmankartalla ja maailmankaupassa.

Vilkkaat kauppapaikat ja liikenteelliset solmukohdat ovat kautta historian kukoistaneet kehityksen kärjessä. Euroopassa taatusti halutaan olevan tällaisia solmukohtia.

Vaikka Suomen ja EU:n intressit kohtaisivat, ei ole itsestäänselvyys, että EU tukisi mitään Suomea hyödyttäviä liikennehankkeita erityisesti. Ajatus Suomesta porttina vaikkapa Aasiaan ja Jäämerelle pitää osata viestiä yhteisen hyödyn näkökulmasta.

Emme ikinä saa esimerkiksi EU-rahoitusta tunneliin Helsingin ja Tallinnan välille, jos puhumme vain Helsingin ja Tallinnan välisestä tunnelista. Mahdollisuudet kasvavat, kun puhumme Rail Baltican jälkeisestä puuttuvasta lenkistä, joka yhdistää tehokkaasti Keski-Euroopan ja Jäämeren.

SUOMEN puheenjohtajuuskausi on oivallinen hetki edistää meille tärkeitä liikennetavoitteita. Olennaista on huomata, että irralliset viestit ilman taustalla tukevasti seisovaa omaa visiota eivät kuitenkaan jää kenellekään mieleen.

Tarvitsemme oman, selkeän ja kestävästi perustellun näkemyksen liikennehankkeista, joita maaperällämme pitäisi mielestämme edistää, ja siitä, miten ne edistävät kestävästi myös EU-tason tavoitteita. Merkkinä siitä, että sitoudumme omaan visioomme, meidän tulee viedä valitsemiamme hankkeita johdonmukaisesti eteenpäin.

Tällä hetkellä meillä voimakkaasti edistettäviä hankkeita ovat esimerkiksi Turun tunnin juna (www.tunninjuna.fi) ja Suomi-rata (www.suomirata.fi). Niiden suunnitteluvaiheen kustannuksiin on parhaimmillaan saatavissa jopa 50 prosentin tuki EU:lta. Kasvukeskusten välisten raideyhteyksien nopeutumisella on suurin merkitys Suomen työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Yhteyksien parantaminen liittyy myös koko Euroopan visioon kutistaa liikenteen päästöt raideliikennettä kehittämällä.

Mitä Suomi nyt tekee? Käynnistelee raidehankkeiden suunnitteluyhtiöitä, joihin osallistuvat valtio ja kunnat eivät sitoudu itse rakentamiseen. Pelkkä suunnittelu, joka ei siis välttämättä johda vielä mihinkään, jatkuisi 6–8 vuotta. Sitoutumistamme osoittaisi toteutuspäätösten roima kiirehtiminen.

Kaikki on kiinni poliittisesta tahdosta: halusta näyttää ja viestiä kirkkaasti muille, mikä on Suomen tähtäin liikenteen kehittämisessä, ja miten tämä kaikki linkittyy osaksi laajempaa eurooppalaista viitekehystä.

LIIKENTEEN päästöjen radikaali pudotus, nykyistä paremmat yhteydet Euroopasta kohti Aasiaa ja Baltiasta kohti Pohjolaa, Suomi yhteyksien leikkauspisteessä.

Utopiaako?

Ei, vaan pitkäjänteisellä suunnittelulla ja vaikuttamistyöllä sekä omilla, rohkeilla päätöksillä ja niissä pysymisellä saavutettavia asioita.

Liikenteen solmukohdaksi haluavia on muitakin: Koillisväylän osalta Norja ja Ruotsi, Kiina–Eurooppa-ratayhteyden osalta Viro, Latvia, Valko-Venäjä, Ukraina.

Suomen valtteja ovat EU-jäsenyyden lisäksi muun muassa oikeanlevyinen ratayhteys idästä ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös yhteys Koillisväylälle. Ja päättäväisyys.

Kuuntele Suomi 2049 –podcastin jakso, jossa aiheena on tulevaisuuden liikenne. Mukana keskustelussa Rakennusteollisuus RT:n toimialajohtaja, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö. 

Saga Norén voisi valita infran

anu_2016Anu Ginström
päätoimittaja, viestintäpäällikkö
INFRA ry
twitter.com/gnstrm

TUTTU, ARPINEN naama katsoo poliisin tunnistekortista. Viimeinen silmäys, sitten kortti saa mennä. Saga Norén singauttaa virkamerkkinsä Juutinrauman salmeen.

Tänä talvena lopullisesti päättyneessä Silta-sarjassa oli kaksi kirkasta päätähteä. Toinen oli Sofia Helinin tulkitsema kovia kokenut poliisi Malmöstä. Toinen oli Juutinrauman silta.

Jatka lukemista ”Saga Norén voisi valita infran”

Kuntapäättäjän neljä K:ta (ja kolme harhaluuloa)

Blogi_Paavo2Paavo Syrjö
toimitusjohtaja, INFRA ry
(kuva Jukka Järvi)

KUNTAVAALIKESKUSTELUA SEURATESSA luulisi, että vaalien tärkein asia on sote-uudistus, vaikka juuri siihen nyt valittavat valtuutetut eivät liiemmälti pääse vaikuttamaan. Moniin muihin tärkeisiin asioihin sen sijaan kyllä.

Uusien kuntapäättäjien vastuulle jää neljä kovaa K:ta: kadut, koulut, kirjastot ja kilpailukyky. Jatka lukemista ”Kuntapäättäjän neljä K:ta (ja kolme harhaluuloa)”

Meidän pitää oppia rakentamaan kaupunkeja

sarela_fbMikko Särelä
projektipäällikkö, Aalto Yliopisto
Lisää kaupunkia Helsinkiin
-ryhmän ja YIMBY conin perustaja
(kuva Vessi Vessi Visuals)

LIIKKUMINEN ON tärkeässä roolissa kaikkien ihmisten arjessa.

Liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, pääseekö ihminen (1) minne haluaa ja (2) milloin haluaa, ja onko palvelu siihen käytetyn (3) ajan ja (4) rahan arvoista, (5) mukavaa, (6) voiko siihen luottaa ja (7) tarjoaako se vapauden päättää ja muuttaa
suunnitelmia. Jatka lukemista ”Meidän pitää oppia rakentamaan kaupunkeja”

Sujuva liikenne ratkaisee aluekisan voittajat

blogi_harri2Harri Kailasalo
hallituksen puheenjohtaja,
Rakennusteollisuus RT
(kuva Tomi Parkkonen)

KESKUSKAUPPAKAMARIN TEETTÄMÄN, syksyllä 2016 julkaistun Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksen perusteella Suomessa toimivista yrittäjistä lähes 60 prosenttia arvioi liikenneyhteyksien vaikuttavan paljon tai erittäin paljon yrityksensä sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. Tulos ei yllätä. Jatka lukemista ”Sujuva liikenne ratkaisee aluekisan voittajat”