Kestävän rakentamisen on konkretisoiduttava selkeiksi vaatimuksiksi, jotka saavat alan liikkeelle

Kuva: Adobe Stock

Materiaalien uudelleenkäyttö ei ole yksiselitteinen käsite rakentamisessa. Vähähiilinen kiertotalous toteutuu infrarakentamisessa eri tavalla kuin talonrakentamisessa, mutta yksi asia yhdistää kaikkia rakentamisen toimijoita: uudessa, resurssien käytön kannalta kestävässä toimintamallissa pelisääntöjen pitää olla kaikille selvät.

Jatka lukemista ”Kestävän rakentamisen on konkretisoiduttava selkeiksi vaatimuksiksi, jotka saavat alan liikkeelle”

Nuori, sinulla on 4 500 mahdollisuutta ura(kointi)polulle

Urapolun tarkkaa suuntaa ei tarvitse tietää yhteishaussa. Opinnot antavat lähtöpisteen, kartan, kompassin ja turvakengät, joilla tallata itselle sopiva polku. Kuva: Pexels.com

Kevään 2022 toisen asteen yhteishaku alkoi 22.2.2022, ja se jatkuu aina 22.3.2022 asti. Rakennusala tarjoaa 4 500 opiskelupaikkaa eri puolilla Suomea 11 eri osaamisalalla. Ala on suhteellisen suosittu hakukohde, mutta miten suunnistaa vaihtoehtojen runsaudessa? Kokosimme yhteen parhaat neuvot kompassineulan tuijottajille.

Jatka lukemista ”Nuori, sinulla on 4 500 mahdollisuutta ura(kointi)polulle”

Megatrendien jylläys näkyy kiinnostuksena infra-alaan

Megatrendit pakottavat kaupungit kasvamaan ja päästöt pienenemään. Rakentajilla ja infrarakentajilla on muutoksen aikaansaamisessa avainrooli. @kuviophoto @andersportman @msommerschield

Vuosi 2021 jää mieliin infrarakentamisen hyvistä suhdanteista ja sijoittajien kasvaneesta kiinnostuksesta alaa kohtaan, kirjoittaa INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö. Syrjö ennakoi, että megatrendit pitävät infrarakentajat kiireisinä ja alan työnäkymät valoisina myös lähivuodet.

Jatka lukemista ”Megatrendien jylläys näkyy kiinnostuksena infra-alaan”

Kumpi on hullu: se joka investoi suuriin hankkeisiin vai se joka jättää investoimatta?

”YHTEISKUNNAN verosyöpöt kuriin.”

”Kallis oravanpyörä – taakka valtiolle ja kunnille.”

”Skandaali – kustannukset räjähtävät käsiin!”

Julkisten rakennushankkeiden kalleus sai talvella kirjoittajat liikkeelle. Pihdeissä oli etenkin kaksi megaluokan hanketta Helsingissä: Kruunusillat ja Olympiastadion. Niiden isous ja monimutkaisuus saatettiin yksinkertaistaa jopa alan yritysten ahneudeksi.

Mitä tästä kaikesta pitäisi nyt pölyn laskeuduttua ajatella? Ainakin hankkeiden mittasuhteita ja vaikuttavuutta voisi käsitellä aiempaa monipuolisemmin.

Jatka lukemista ”Kumpi on hullu: se joka investoi suuriin hankkeisiin vai se joka jättää investoimatta?”