MIELIKUVISSA asfaltin hiilijalanjälki voi olla iso ja musta.
Asfalttia valmistetaan luonnon uusiutumattomista materiaaleista, kiviaineksesta ja bitumista. Massan kuumentamiseen ja työkoneissa käytetään fossiilisia polttoaineita. Materiaaleja ja massoja kuljetetaan pitkiäkin matkoja. Lopputuote edistää monen mielestä yksityisautoilua, joskin totuuden nimissä myös kumipyörärahtia, jota ilman Suomessa eivät esimerkiksi elintarvikkeet ja vientituotteet kulje.
Vaikka teorian tasolla asfalttialan syntisäkki on suuri, totuus on onneksi vihreämpi.
Asfalttialalla toimintaa on kehitetty ympäristöystävällisemmäksi jo vuosia, tai oikeammin jopa vuosikymmeniä. Kehittäminen on ollut mielekästä, sillä energiaintensiivisellä ja luonnonvaroihin perustuvalla alalla on hyvät mahdollisuudet tehdä tuntuvia päästövähennyksiä.
”Teorian tasolla
asfalttialan syntisäkki
on suuri, mutta
totuus on onneksi
vihreämpi.”
KEHITYKSEN moottorina on toiminut raha (tai oikeastaan sen puute), mutta myös aito huoli ympäristöstä ja ympäristövaikutuksista
INFRA ry (www.infra.fi) ja Päällystealan neuvottelukunta PANK ry (www.pank.fi) ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään päällystysalan ympäristöasioissa. Taustalla vaikuttavat asfaltin tilaajien vihertyvä tahtotila ja tietysti halu saavuttaa ponnekkaammin EU:n asettamat päästövähennystavoitteet.
Yhteiseen maaliin tähtääminen ja yhteisten sääntöjen laatiminen ja noudattaminen onkin tärkeää. Päästövähennystoimia ei haluta tehdä kestävyyden kustannuksella. Yhdessä on tutustuttu päästölaskentamalleihin ja -käytäntöihin ja asfalttialan kehitykseen ulkomailla. Toimialan yritysosaajat ovat osallistuneet ohjausryhmänä Väylän kehityshankkeisiin, joissa tavoitteena on painaa päällystehankintojen päästöt alas.
Pienin askelin on edetty, mutta nyt ollaan ottamassa suuri harppaus: asfalttialalle aiotaan hankkia yhteinen päästölaskentatyökalu, jolla asfaltin hiilijalanjälki voidaan todentaa yhdenmukaisesti, läpinäkyvästi ja verifioidusti. Laskenta perustuu standardiin, joka huomioi niin raaka-aineista ja niiden kuljettamisesta kuin massan valmistamisesta, kuljettamisesta ja levitystyöstä aiheutuvat päästöt.
Standardi edellyttää myös sen määrittelemistä, mitä päällysteelle tapahtuu elinkaaren päässä. Asfalttialalla tämä on onneksi ratkaistu jo aikoja sitten, kauan ennen kuin kiertotaloudesta tuli ”muotia”.
”Asfalttia on Suomessa
kierrätetty
1970-luvulta lähtien.”
ASFALTTIA on Suomessa kierrätetty 1970-luvulta lähtien. Myös tien päällä sekoitettavien remixer-päällysteiden historia ulottuu yhtä kauas, öljykriisin aikoihin.
Vuonna 1983 asfalttialan yhteisiin sääntöihin, PANK ry:n Asfalttinormeihin lisättiin täydennysosa, joka sisälsi ohjeita ja vaatimuksia vanhan asfaltin kierrättämisestä. Normit suorastaan kannustavat ympäristötekoihin. Käytöstä poistettu asfaltti on jätettä, ja ilman uusiokäyttöä se olisi yhteiskunnalle kallis ongelma.
Kierrätysmateriaalista tehdyn asfalttipäällysteen laatuvaatimukset ovat samat kuin neitseellisesti valmistetun, eli suoraan luonnosta otetuista raaka-aineista tehdyn asfalttipäällysteen.
Raaka-aineen laatu varmistetaan vanhaa asfalttia keräämällä ja tutkimalla. Käyttökohde valikoituu laadun perusteella Asfalttinormien sääntöjen mukaisesti, samaan tapaan kuin neitseellisilläkin raaka-aineilla.
Asfalttimassaa voidaan myös valmistaa matalammassa lämpötilassa, jolloin valmistuksenaikaiset CO2-päästöt vähenevät polttoainetarpeen vähetessä. Alan yhteinen mielipide ja kokemus on, että bitumin vaahdotustekniikka on toimivin ja paras menetelmä matalalämpöasfaltin valmistamiseen. Kokemuksia on jo reilusti yli 20 vuoden takaa samankaltaisista käyttöolosuhteista Ruotsista ja Norjasta, ja Suomessakin tällä tekniikalla on tehty teitä jo vuosia.
Asfaltti halutaan silti edelleen valmistaa niin, että sen kierrätettävyys asfaltin raaka-aineena säilyy. Asfalttipäällyste on tehty purettavaksi. Siksi on tärkeää, että asfalttiin ei käytetä mitä tahansa jätemateriaaleja. Asfalttimassaa kuitenkin kuumennetaan, jolloin on huomioitava savukaasujen muodostuminen ja työterveys.
”Käytöstä poistettu asfaltti
olisi ilman uusiokäyttöä
yhteiskunnalle kallis ongelma.”
ALALLA on siis tehty paljon työtä päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi laitetoimittajat ovat kehittäneet tekniikkaa ja urakoitsijat investoineet tuotekehityksen lisäksi uudenaikaisiin koneisiin ja laitteistoihin.
Asfaltinlevitys- ja massankuljetuskalustot kehittyvät moottori- ja polttoainetekniikoiden parantuessa jatkuvasti ympäristöystävällisemmiksi. Myös käyttövoimat ja polttoaineet kehittyvät ja niiden saatavuus paranee. Valitettavasti jarruna on vielä Suomen verotus, joka tukee fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ratkaisuja on onneksi olemassa, kunhan valtiovalta tekee viisaita päätöksiä.
Päällyste tehdään liikkujaa varten, joten ei sovi unohtaa, että hyväkuntoinen päällyste vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Mutta mikä tärkeintä, hyväkuntoiset tiet ovat turvallisia!
Sara Väänänen
tuotepäällikkö, asfaltti
NCC Industry
KUVATEKSTI: Asfaltin päästöt pienenevät kolmella keinolla, ja tehokkain vaikutus saadaan käyttämällä niitä yhtä aikaa: kierrättämällä asfalttia uudelleen asfalttimassan raaka-aineena, valmistamalla massa matalammassa lämpötilassa ja käyttämällä sekä asfalttiasemalla että levityskalustossa biopolttoaineita. (Kuva: PANK ry)
infran.blog 