Materiaalien uudelleenkäyttö ei ole yksiselitteinen käsite rakentamisessa. Vähähiilinen kiertotalous toteutuu infrarakentamisessa eri tavalla kuin talonrakentamisessa, mutta yksi asia yhdistää kaikkia rakentamisen toimijoita: uudessa, resurssien käytön kannalta kestävässä toimintamallissa pelisääntöjen pitää olla kaikille selvät.
Jatka lukemista ”Kestävän rakentamisen on konkretisoiduttava selkeiksi vaatimuksiksi, jotka saavat alan liikkeelle” →
INFRA ry:lle jäsenineen vuosi 2020 oli haasteistaan huolimatta tuloksekas. Alan liikevaihdot kehittyivät positiivisesti ja edunvalvonnassa valloitettiin uusia huippuja.
Jatka lukemista ”Kriisivuosi 2020 toi uusia toimintatapoja ja menestystä” →
SUOMEN tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Moni kunta on sitoutunut vielä tiukempaan aikatauluun. Vuoden 1990 tasosta olemme jo vähentäneet päästöjämme yli viidenneksen. Nykyinen tavoite edellyttää, että tämän hetken päästöt vielä vähintään puolitetaan.
Liikenteessä syntyy viidesosa Suomen päästöistä. Siksi ei ole ihme, että keskustelu raidehankkeista käy vilkkaana. Raiteita ja tiestöä ei pidä kuitenkaan asettaa vastakkain. Pitkien välimatkojen maassa toimivaan liikenneverkkoon tarvitaan molemmat.
Jatka lukemista ”Rakennusteollisuus RT:n Aleksi Randell: Jääkö tieverkko junan alle?” →
NÄIN totesi Esko Aho vuoden 1993 uudenvuodenpuheessaan, jonka poikkeuksellisesti piti pääministeri presidentin sijaan.
Moni vietti Suomessa 1980-luvulla iloista kulutusjuhlaa. 1990-luvulle tultaessa iski armoton kohmelo, joka johti konkurssiaaltoon, massatyöttömyyteen ja pankkikriisiin. Monelle INFRAn jäsenyrittäjälle tulee edelleen kylmiä väreitä 30 vuoden takaisia aikoja muistellessa. Jatka lukemista ”Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä” →
ILMASTONMUUTOS. Kaupungistuminen ja muuttuvat työmarkkinat. Euroopan ja Aasian välisten liikenneyhteyksien järjestäminen. Pohjoisen pallonpuoliskon loppujen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntäminen. Suomen strateginen asema Euroopassa – ja maailmassa.
Monta isoa asiaa on vaakakuppeihin soviteltavana, kun Suomessa mietitään tulevaisuuden liikennettä ja sitä, mitä liikennehankkeita meidän pitäisi aktiivisesti edistää.
KARTTAPALLOA pyöritellen voi huomata, että meillä voisi olla edellytyksiä kasvaa ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkumisen keskeiseksi solmukohdaksi. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomi voisi liikenneinfraansa strategisesti kehittämällä muuttaa asemaansa maailmankartalla ja maailmankaupassa. Jatka lukemista ”Liikenteen solmukohdaksi ei tulla sattumalta – Suomi tarvitsee oman vision ja rohkeutta tehdä sitä tukevia päätöksiä” →
infran.blog