Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä

NÄIN totesi Esko Aho vuoden 1993 uudenvuodenpuheessaan, jonka poikkeuksellisesti piti pääministeri presidentin sijaan.

Moni vietti Suomessa 1980-luvulla iloista kulutusjuhlaa. 1990-luvulle tultaessa iski armoton kohmelo, joka johti konkurssiaaltoon, massatyöttömyyteen ja pankkikriisiin. Monelle INFRAn jäsenyrittäjälle tulee edelleen kylmiä väreitä 30 vuoden takaisia aikoja muistellessa. Jatka lukemista ”Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä”

Liikenteen solmukohdaksi ei tulla sattumalta – Suomi tarvitsee oman vision ja rohkeutta tehdä sitä tukevia päätöksiä

ILMASTONMUUTOS. Kaupungistuminen ja muuttuvat työmarkkinat. Euroopan ja Aasian välisten liikenneyhteyksien järjestäminen. Pohjoisen pallonpuoliskon loppujen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntäminen. Suomen strateginen asema Euroopassa – ja maailmassa.

Monta isoa asiaa on vaakakuppeihin soviteltavana, kun Suomessa mietitään tulevaisuuden liikennettä ja sitä, mitä liikennehankkeita meidän pitäisi aktiivisesti edistää.

KARTTAPALLOA pyöritellen voi huomata, että meillä voisi olla edellytyksiä kasvaa ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkumisen keskeiseksi solmukohdaksi. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomi voisi liikenneinfraansa strategisesti kehittämällä muuttaa asemaansa maailmankartalla ja maailmankaupassa. Jatka lukemista ”Liikenteen solmukohdaksi ei tulla sattumalta – Suomi tarvitsee oman vision ja rohkeutta tehdä sitä tukevia päätöksiä”

Me haistamme, mistä rakennusalalla tuulee

SUOMESSA on yli 100 000 toimivaa yhdistystä.

Moni niistä on liikkeellä tärkeällä asialla. Yhdistyksen perustaneet Markku-nimiset toki pilke silmäkulmassa.

Multaa kynsien alla ja kaivukoneita hallilla oli puolestaan niillä infra-alan pioneereilla, jotka perustivat Suomen Maarakentajien Keskusliitto SML:n 65 vuotta sitten. Jatka lukemista ”Me haistamme, mistä rakennusalalla tuulee”

Rakennushankkeiden kustannusten arviointi ja poliittinen päätöksenteko – mitä Raide-Jokerista voidaan oppia?

RAIDE-JOKERI-ALLIANSSIN viime viikolla julkistama kustannusarvio on herättänyt julkista keskustelua siitä, miten tulevaisuudessa on vältettävissä tilanne, jossa rakennushankkeen kustannukset nousevat merkittävästi hankkeen toteuttamispäätöksen jälkeen. Tarkemmin kyse on siitä, missä vaiheessa suurten rakennushankkeiden kustannukset olisi järkevintä tuoda poliittiseen päätöksentekoon ja toisaalta siitä, miten osaisimme arvioida paremmin eri suunnitelmavaiheiden kustannusarvioiden luotettavuuksia. Tällä kirjoituksella osallistun keskusteluun siltä pohjalta, mitä me Raide-Jokeri-projektissa olemme tästä oppineet. Jatka lukemista ”Rakennushankkeiden kustannusten arviointi ja poliittinen päätöksenteko – mitä Raide-Jokerista voidaan oppia?”

Mitä saimme yhdessä aikaan?

MITEN PITKÄLLE infra-ala ja INFRA ry leiskauttivat vuonna 2018? Missä onnistuimme?

Omalle TOP 5 -listalleni nousevat nämä:

  1. 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
  2. TEN-T-ydinverkkokäytävän jatko Helsingistä pohjoiseen
  3. Runkoverkkopäätös
  4. Hankeyhtiömalli
  5. PETOKE-hanke

Jatka lukemista ”Mitä saimme yhdessä aikaan?”