Saavutettavuus on osa Suomen selviytymisstrategiaa siinä missä koulutus, energia tai ruoantuotanto. Liikenneverkkomme investointivelka ratkeaa kuitenkin vasta, kun kasvua luovia avaininvestointeja rahoitetaan budjettikehyksen ulkopuolelta.
Jatka lukemista ”Liikennerahoitus tarvitsee systeemitason muutoksen – maaotteluhenki auttaisi” →
Kissanpäivien jälkeen saamme tottua kriiseihin ja vaaran vuosiin, ja niistä selviäminen edellyttää investointeja, kirjoittaa päätoimittaja Anu-Liina Ginström.
Jatka lukemista ”Pula-ajat ja nälkävuodet ovat dna:ssa, mutta nyt pitää osata muuttua – Suomi tarvitsee rohkean vision ja investointeja vihreään siirtymään” →
Materiaalien uudelleenkäyttö ei ole yksiselitteinen käsite rakentamisessa. Vähähiilinen kiertotalous toteutuu infrarakentamisessa eri tavalla kuin talonrakentamisessa, mutta yksi asia yhdistää kaikkia rakentamisen toimijoita: uudessa, resurssien käytön kannalta kestävässä toimintamallissa pelisääntöjen pitää olla kaikille selvät.
Jatka lukemista ”Kestävän rakentamisen on konkretisoiduttava selkeiksi vaatimuksiksi, jotka saavat alan liikkeelle” →
INFRA ry:lle jäsenineen vuosi 2020 oli haasteistaan huolimatta tuloksekas. Alan liikevaihdot kehittyivät positiivisesti ja edunvalvonnassa valloitettiin uusia huippuja.
Jatka lukemista ”Kriisivuosi 2020 toi uusia toimintatapoja ja menestystä” →
SUOMEN tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Moni kunta on sitoutunut vielä tiukempaan aikatauluun. Vuoden 1990 tasosta olemme jo vähentäneet päästöjämme yli viidenneksen. Nykyinen tavoite edellyttää, että tämän hetken päästöt vielä vähintään puolitetaan.
Liikenteessä syntyy viidesosa Suomen päästöistä. Siksi ei ole ihme, että keskustelu raidehankkeista käy vilkkaana. Raiteita ja tiestöä ei pidä kuitenkaan asettaa vastakkain. Pitkien välimatkojen maassa toimivaan liikenneverkkoon tarvitaan molemmat.
Jatka lukemista ”Rakennusteollisuus RT:n Aleksi Randell: Jääkö tieverkko junan alle?” →
infran.blog