Hyvä infrahanke on kuin herkkutatti

INVESTOINTI on kansantalouden rahankäytöstä se osuus, joka päätetään käyttää hyvinvoinnin ja tuotannon kasvattamiseksi tulevaisuudessa.

Talouskriisin keskellä ehdotuksia elvyttävistä julkisista investointikohteista putkahtelee kuin sieniä syysmetsään. Miten erottaa seitikeistä herkulliset ruokasienet – investoinnit, joilla on eniten taloutta elvyttävä vaikutus?

Paras investointi turvaa taloudellista toimeliaisuutta tänään, mutta varmistaa samalla, että kriisin jälkeenkin repussa on riittävästi eväitä uuden kasvun käynnistämiseksi.

Rakennusinvestointeja pidetään vahvana ehdokkaana päättäjän koriin poimittavaksi. Miksi?

KOTIMAISELLA ja työvoimavaltaisella rakennusalalla miljardin euron investoinnit työllistävät keskimäärin 14 000–15 000 ihmistä. Puoli miljoonaa suomalaista elää rakentamisesta tai rakennetun ympäristön ylläpidosta. Joka viides meistä. Julkiset investoinnit rakentamiseen säteilevät siis laajalle, ja hyöty pysyy kotimaassa.

Investoidusta rahasta jopa yli 40 prosenttia palautuu yhteiskunnalle veroina ja veroluontoisina maksuina. Hyvin valittu rakennuskohde vivuttaa liikkeelle moninkertaisesti lisää rakentamista ja kohentaa pitkävaikutteisesti alueen houkuttelevuutta investointi- ja asuinympäristönä, tuoden vielä lisää verotuloja sekä kasvun edellytyksiä.

Vaikka vientiteollisuus on vaikeuksissa, rakennusinvestoinneilla voidaan pitää yllä kansantalouden kysyntää. Niiden osuus kaikista Suomen investoinneista on yli puolet. Tätä sienipiiraan puoliskoa on syytä varjella, sillä sen pienikin kutistuminen vaikuttaa isosti talouteen.

Ennen kaikkea rakentamiselle on aitoa kysyntää ja tarvetta, sillä kaupungistuvan ja päästöjä vähentävän Suomen uudistaminen ja korjaaminen on pahasti kesken. Oli koronavirusta tai ei, tarvitsemme juuri nyt kipeästi energiatehokkaampia taloja sekä mahdollisuuksia liikkua nopeasti ja vähäpäästöisesti kaupunkien välillä ja teollisuuslaitoksista vientisatamiin.

ETENKIN infrarakentaminen pyörittää talouden pyöriä tänään, ja vielä vinhemmin kriisin väistyttyä.

Kunnilla on suunnitteilla ja odottamassa lukuisia katu- ja vesihuoltosaneerauksia sekä muuta rakentamista ja korjaamista. Auttamalla näitä välttämättömiä investointeja liikkeelle luomme nopeasti tuhansia uusia työpaikkoja ympäri maan. Samalla tulemme varmistaneeksi, että kaikkialla Suomessa on tulevaisuudessakin hyvä elää ja yrittää.

Suuret väylähankkeet puolestaan vähentävät ruuhkia ja edesauttavat Suomen päästötavoitteiden saavuttamista. Ne tukevat vientiteollisuuden kilpailukykyä sekä lisäävät asunto- ja toimitilarakentamista, työvoiman liikkuvuutta ja liikenneturvallisuutta.

Kun valtio päättää vaikkapa kasvukeskuksen joukkoliikennehankkeen rahoittamisesta tänään, jo viikkojen sisällä tulevan infratyömaan ympäristöön voi ilmestyä yksityisellä rahalla pystytettyjä nostokurkia merkkinä alkavasta asunto- ja palvelurakentamisesta. Pian tyhjäkäynti jonoissa vaihtuu sujuvaan menoon ja ennen arvottomiksi nähdyt tienoot tuhansiksi uusiksi kodeiksi ja työpaikoiksi.

Infrakorissa on siis pelkästään huolellisesti valittuja ja puhdistettuja herkkutatteja. Päätöksiä suurten väylähankkeiden aloittamisesta ja kuntien investointituista tarvitaan tänä syksynä.

ME INFRAlla ajattelemme, että on Suomen etu, kun hyvät sienipaikat paljastetaan kaikille. Niinpä julkaisemme kolme vinkkiä, joiden toteuttaminen ei maksa mitään, mutta joilla tämä koronakriisi selätetään mahdollisimman nopeasti:

  1. Aikaistetaan päätöksiä suurten liikennehankkeiden rahoituksesta ja tuetaan kuntien jo suunnittelemat infrahankkeet alkuun. Näin aikaistamme myös rakentamisen elvyttäviä talousvaikutuksia ja vahvistamme velanmaksukykyämme.
  2. Nopeutetaan kuntien ja valtion lupa- ja viranomaisprosesseja, jotta hankkeet etenevät viivytyksettä. Kun suuria asioita halutaan kiirehtiä, tarvitaan suuren luokan ketteryyttä!
  3. Suunnataan EU:n koronaelpymisrahaston varoja isoihin raidehankkeisiin ja korjausrakentamiseen. Tällä saadaan päästöt alas ja hyötyjä kaikille suomalaisille.

Kolme ryöppäyskierrosta vai suoraan pannulle tirisemään? Nopeus ja rohkeus ovat pienen kansakunnan elinehto. Ei kuitenkaan tyhmänrohkeus.

Sieniopas kouraan ja metsälle – kaikki hyvät julkiset investointikohteet kannattaa nyt tunnistaa, poimia koriin ja panna rohkeasti alulle!

Anu Ginström
viestintäpäällikkö
INFRA ry

Lisää aiheesta: www.jälleenrakennusteollisuus.fi

KOMMENTOI KIRJOITUSTA

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s