Yritysten jätehuolto jatkuu ennallaan vuonna 2020

VUODEN vaihteessa astuu voimaan jätelain muutos, josta on ollut myös virheellistä tietoa liikkeellä.

Korostetaan heti alkuun, että yritysten jätehuolto jatkuu kuten ennenkin. Yritykset saavat jätehuoltopalvelun samoilta yksityisiltä yhteistyökumppaneiltaan kuin tähänkin asti.

Vain jos yritys ei löydä vastaanottajaa jätteilleen ja joutuu toimittamaan ne kunnan jätelaitokselle, sen tulee vuoden alusta käyttää Materiaalitori.fi-palvelua.

VUODEN vaihteen lakimuutos on viimeinen viime vaalikauden jätelakimuutoksista.

Edellinen hallitus halusi edistää kiertotalousmarkkinoiden toimivuutta muun muassa varmistamalla, että kuntien omistamat jätelaitokset noudattavat tasapuolisen kilpailun pelisääntöjä. Oleellista on, että markkinat toimivat kitkattomasti eikä kuntayhtiöiden toiminta estä uusien markkinoiden syntymistä.

Lakimuutos näkyy konkreettisesti Materiaalitori.fi-nimisenä sähköisenä alustana, jossa yritys voi halutessaan etsiä tarvitsemaansa jätehuoltopalvelua. Näin ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos jätehuoltoasiat ovat jo kunnossa.

Lakimuutos ei puutu jätettä tuottavan yrityksen vapauteen valita omat kumppaninsa jätehuollossa. Muutos ei myöskään poista yrityksiltä oikeutta pyytää kunnilta jätehuoltopalvelua, jos sitä ei ole muutoin saatavissa.  Tästä kuntien jätelaitosten tarjoamasta viimesijaisesta palvelusta käytetään yleisesti nimitystä kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu (TSV-palvelu) asiaa koskevan lakipykälän mukaisesti.

TSV-PALVELUN edellytyksenä on aina se, että palvelua ei ole saatavissa yksityisiltä toimijoilta.

Vuoden vaihteen jälkeen tähän markkinapuutteen toteamiseen käytetään Materiaalitoria. Tämä koskee vain niitä yrityksiä, jotka tarvitsevat kunnan viimesijaista jätehuoltopalvelua. Jos yritys ei löydä itselleen soveltuvaa palvelua edes Materiaalitorilla, saa palvelua pyytää suoraan sähköisen alustan kautta kunnalta.

Kuntien jätelaitokset ovat lakimuutoksen lähestyessä käynnistäneet TSV-palvelujen markkinointikampanjan, jolla pyritään kiertämään lakimuutoksen vaikutuksia. Yritysten ei tarvitse reagoida näihin kiireellisiin yhteydenottoihin.

Todella valitettavaa on, että jätehuollon asiakkaita on pyritty hämmentämään viestimällä virheellisesti Materiaalitorin pakottavasta käyttövelvoitteesta.

Harmillista on sekin, että allekirjoitettavaksi on lähetetty sellaisia TSV-sopimuspohjia, joilla yritetään lain vastaisesti velvoittaa yrityksiä toimittamaan jätettä kuntien jätelaitoksille. Yritysten on hyvä tiedostaa, että TSV-palvelu on yrityksen oikeus – myös vuoden vaihteen jälkeen, eikä laki aseta yritykselle velvoitetta toimittaa jätettä.

MARKKINAPUUTTEEN varmistamisen lisäksi Materiaalitori on luotu myös vauhdittamaan kiertotaloutta.

Digitaalisilla ratkaisuilla on eittämättä tärkeä rooli, kun pyritään edistämään palvelun ostajien ja myyjien kohtaamista. On yritysten etu, että huoltopalveluja on saatavilla usean palveluntarjoajan toimesta – nimenomaan markkinoilla. Tämä synnyttää aitoa kilpailua ja alentaa asiakkaan jätehuollosta maksamaa hintaa.

Katja Moliis
Jätelakiasiantuntija
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry
YTP ajaa markkinavetoista ja -ehtoista kiertotaloutta.

Lisätietoa vuoden vaihteen lakimuutoksesta YTP:n nettisivuilta > 

Liikenteen solmukohdaksi ei tulla sattumalta – Suomi tarvitsee oman vision ja rohkeutta tehdä sitä tukevia päätöksiä

ILMASTONMUUTOS. Kaupungistuminen ja muuttuvat työmarkkinat. Euroopan ja Aasian välisten liikenneyhteyksien järjestäminen. Pohjoisen pallonpuoliskon loppujen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntäminen. Suomen strateginen asema Euroopassa – ja maailmassa.

Monta isoa asiaa on vaakakuppeihin soviteltavana, kun Suomessa mietitään tulevaisuuden liikennettä ja sitä, mitä liikennehankkeita meidän pitäisi aktiivisesti edistää.

KARTTAPALLOA pyöritellen voi huomata, että meillä voisi olla edellytyksiä kasvaa ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkumisen keskeiseksi solmukohdaksi. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomi voisi liikenneinfraansa strategisesti kehittämällä muuttaa asemaansa maailmankartalla ja maailmankaupassa.

Vilkkaat kauppapaikat ja liikenteelliset solmukohdat ovat kautta historian kukoistaneet kehityksen kärjessä. Euroopassa taatusti halutaan olevan tällaisia solmukohtia.

Vaikka Suomen ja EU:n intressit kohtaisivat, ei ole itsestäänselvyys, että EU tukisi mitään Suomea hyödyttäviä liikennehankkeita erityisesti. Ajatus Suomesta porttina vaikkapa Aasiaan ja Jäämerelle pitää osata viestiä yhteisen hyödyn näkökulmasta.

Emme ikinä saa esimerkiksi EU-rahoitusta tunneliin Helsingin ja Tallinnan välille, jos puhumme vain Helsingin ja Tallinnan välisestä tunnelista. Mahdollisuudet kasvavat, kun puhumme Rail Baltican jälkeisestä puuttuvasta lenkistä, joka yhdistää tehokkaasti Keski-Euroopan ja Jäämeren.

SUOMEN puheenjohtajuuskausi on oivallinen hetki edistää meille tärkeitä liikennetavoitteita. Olennaista on huomata, että irralliset viestit ilman taustalla tukevasti seisovaa omaa visiota eivät kuitenkaan jää kenellekään mieleen.

Tarvitsemme oman, selkeän ja kestävästi perustellun näkemyksen liikennehankkeista, joita maaperällämme pitäisi mielestämme edistää, ja siitä, miten ne edistävät kestävästi myös EU-tason tavoitteita. Merkkinä siitä, että sitoudumme omaan visioomme, meidän tulee viedä valitsemiamme hankkeita johdonmukaisesti eteenpäin.

Tällä hetkellä meillä voimakkaasti edistettäviä hankkeita ovat esimerkiksi Turun tunnin juna (www.tunninjuna.fi) ja Suomi-rata (www.suomirata.fi). Niiden suunnitteluvaiheen kustannuksiin on parhaimmillaan saatavissa jopa 50 prosentin tuki EU:lta. Kasvukeskusten välisten raideyhteyksien nopeutumisella on suurin merkitys Suomen työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Yhteyksien parantaminen liittyy myös koko Euroopan visioon kutistaa liikenteen päästöt raideliikennettä kehittämällä.

Mitä Suomi nyt tekee? Käynnistelee raidehankkeiden suunnitteluyhtiöitä, joihin osallistuvat valtio ja kunnat eivät sitoudu itse rakentamiseen. Pelkkä suunnittelu, joka ei siis välttämättä johda vielä mihinkään, jatkuisi 6–8 vuotta. Sitoutumistamme osoittaisi toteutuspäätösten roima kiirehtiminen.

Kaikki on kiinni poliittisesta tahdosta: halusta näyttää ja viestiä kirkkaasti muille, mikä on Suomen tähtäin liikenteen kehittämisessä, ja miten tämä kaikki linkittyy osaksi laajempaa eurooppalaista viitekehystä.

LIIKENTEEN päästöjen radikaali pudotus, nykyistä paremmat yhteydet Euroopasta kohti Aasiaa ja Baltiasta kohti Pohjolaa, Suomi yhteyksien leikkauspisteessä.

Utopiaako?

Ei, vaan pitkäjänteisellä suunnittelulla ja vaikuttamistyöllä sekä omilla, rohkeilla päätöksillä ja niissä pysymisellä saavutettavia asioita.

Liikenteen solmukohdaksi haluavia on muitakin: Koillisväylän osalta Norja ja Ruotsi, Kiina–Eurooppa-ratayhteyden osalta Viro, Latvia, Valko-Venäjä, Ukraina.

Suomen valtteja ovat EU-jäsenyyden lisäksi muun muassa oikeanlevyinen ratayhteys idästä ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös yhteys Koillisväylälle. Ja päättäväisyys.

Kuuntele Suomi 2049 –podcastin jakso, jossa aiheena on tulevaisuuden liikenne. Mukana keskustelussa Rakennusteollisuus RT:n toimialajohtaja, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö. 

Me haistamme, mistä rakennusalalla tuulee

SUOMESSA on yli 100 000 toimivaa yhdistystä.

Moni niistä on liikkeellä tärkeällä asialla. Yhdistyksen perustaneet Markku-nimiset toki pilke silmäkulmassa.

Multaa kynsien alla ja kaivukoneita hallilla oli puolestaan niillä infra-alan pioneereilla, jotka perustivat Suomen Maarakentajien Keskusliitto SML:n 65 vuotta sitten. Jatka lukemista ”Me haistamme, mistä rakennusalalla tuulee”

Infra-alan eettiset pelisäännöt – mistä niissä on kyse?

KIRJOITIN TAANNOIN siitä, miten vastakkainasettelu ja sopimusten kohtuuttomuus ovat lisääntyneet rakennus- ja maarakennusalalla viime aikoina nopeasti.

Alalla on suuri tarve yhteisille pelisäännöille ja sille, että sääntöjä myös noudatetaan.

INFRA ry julkisti infra-alan eettiset pelisäännöt kesäkuussa 2016, pian kolme vuotta sitten. Jäsenemme sitoutuvat niitä noudattamaan, mutta mistä säännöissä on oikeastaan kyse? Avaan niitä seuraavassa kohta kohdalta. Jatka lukemista ”Infra-alan eettiset pelisäännöt – mistä niissä on kyse?”

Vastuullinen yritys saa luottamuksen

YRITYSTOIMINTA 2010-LUVULLA ei vaadi enää pelkästään taloudellista kannattavuutta, vaan yhä enenevissä määrin myös tätä laajempaa vastuullisuutta.

Mitä vastuullisella yritystoiminnalla tarkoitetaan?

Perinteisin tapa on jakaa yritysvastuu taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Haastavampiakin jaotteluperiaatteita löytyy; niissä käsite jaetaan useampaan kategoriaan ja vielä useampaan alakategoriaan. Jatka lukemista ”Vastuullinen yritys saa luottamuksen”