Maakuntakaavoilla on suuri merkitys Suomen kiviaineshuollolle

UUDENMAAN rajat ehtivät konkretisoitua monelle, kun ne pantiin keväällä koronaepidemian rajoittamiseksi kiinni. Maakuntajaottelu ei muuten liene kaikille aivan selvä, vaikka rajoilla on ollut merkitystä aiemminkin. Eikä vain rajoilla, vaan myös maakuntakaavoilla. 

Jatka lukemista ”Maakuntakaavoilla on suuri merkitys Suomen kiviaineshuollolle”

Asfaltin hiilijalanjälki – musta kuin asfaltti?

MIELIKUVISSA asfaltin hiilijalanjälki voi olla iso ja musta.

Asfalttia valmistetaan luonnon uusiutumattomista materiaaleista, kiviaineksesta ja bitumista. Massan kuumentamiseen ja työkoneissa käytetään fossiilisia polttoaineita. Materiaaleja ja massoja kuljetetaan pitkiäkin matkoja. Lopputuote edistää monen mielestä yksityisautoilua, joskin totuuden nimissä myös kumipyörärahtia, jota ilman Suomessa eivät esimerkiksi elintarvikkeet ja vientituotteet kulje.

Vaikka teorian tasolla asfalttialan syntisäkki on suuri, totuus on onneksi vihreämpi. Jatka lukemista ”Asfaltin hiilijalanjälki – musta kuin asfaltti?”

Rakentamisessa syntyvät maa-ainekset saadaan hyötykäyttöön hyvällä ennakkosuunnittelulla

HELSINKI on onnistunut vähentämään merkittävästi päästöjään ja kulujaan rakentamisessa syntyviä maamassoja kierrättämällä (ks. esim. HS 10.3.2020). Kaupunki onkin toiminut omissa rakennushankkeissaan varsin ansiokkaasti, mutta se on vain osatotuus. Jatka lukemista ”Rakentamisessa syntyvät maa-ainekset saadaan hyötykäyttöön hyvällä ennakkosuunnittelulla”

Yritysten jätehuolto jatkuu ennallaan vuonna 2020

VUODENVAIHTEESSA astuu voimaan jätelain muutos, josta on ollut myös virheellistä tietoa liikkeellä.

Korostetaan heti alkuun, että yritysten jätehuolto jatkuu kuten ennenkin. Yritykset saavat jätehuoltopalvelun samoilta yksityisiltä yhteistyökumppaneiltaan kuin tähänkin asti. Vain jos yritys ei löydä vastaanottajaa jätteilleen ja joutuu toimittamaan ne kunnan jätelaitokselle, sen tulee vuoden alusta käyttää Materiaalitori.fi-palvelua. Jatka lukemista ”Yritysten jätehuolto jatkuu ennallaan vuonna 2020”

Liikenteen solmukohdaksi ei tulla sattumalta – Suomi tarvitsee oman vision ja rohkeutta tehdä sitä tukevia päätöksiä

ILMASTONMUUTOS. Kaupungistuminen ja muuttuvat työmarkkinat. Euroopan ja Aasian välisten liikenneyhteyksien järjestäminen. Pohjoisen pallonpuoliskon loppujen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntäminen. Suomen strateginen asema Euroopassa – ja maailmassa.

Monta isoa asiaa on vaakakuppeihin soviteltavana, kun Suomessa mietitään tulevaisuuden liikennettä ja sitä, mitä liikennehankkeita meidän pitäisi aktiivisesti edistää.

KARTTAPALLOA pyöritellen voi huomata, että meillä voisi olla edellytyksiä kasvaa ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkumisen keskeiseksi solmukohdaksi. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomi voisi liikenneinfraansa strategisesti kehittämällä muuttaa asemaansa maailmankartalla ja maailmankaupassa. Jatka lukemista ”Liikenteen solmukohdaksi ei tulla sattumalta – Suomi tarvitsee oman vision ja rohkeutta tehdä sitä tukevia päätöksiä”