Yksityisetsivätoiminnan perusteet ja kuinka taltutin asfalttihuijarit kesällä 2019

EN välttämättä olisi uskonut, että 30 vuotta sitten käydystä yksityisetsiväkurssista olisi hyötyä vielä tämän päivän työtehtävissä.

Toimiminen yli kymmen vuotta yksityisellä turvallisuuspuolella loi pohjan sille, että asfalttihuijareista saatiin valtakunnallisesti kattava tietopaketti niin jäsenten, viranomaisten kuin mediankin tietoon.

Puhutaan siis kesän 2019 ulkomaalaisista asfalttiryhmistä.

HUHTIKUUSSA 2019 Suomeen perustettiin ainakin neljä yritystä, joiden kautta päällystystoimintaa harjoitettiin. Yksi yrityksistä teki jopa sopimuksen suomalaisen hyvämaisen asianajotoimiston kanssa, jonka kautta huijarit yrittivät periä maksamattomia laskuja.

Osa väestä kävi myös perinteiseen tapaan paikan päällä perimässä maksamattomia laskuja ja häipyivät siinä vaiheessa, kun poliisin soittaminen paikalle mainittiin. Lyhyeen jäivät perinnät, kun asioiden oikea laita selvisi. 

KAIKKINEEN toiminta oli hyvin koordinoitua.

Myyjät kiertelivät yrityksiä ja yksityisiä tahoja läpi kertoen, että nyt olisi ylijäämäasfalttia tarjolla ja tietysti halvalla, pelkän työn hinnalla.

Varsinainen asentajaryhmä oli valmiudessa liikkumaan sinne, mistä kauppaa tuli.

Parhaimmillaan päällystysmateriaali oli oikeata asfalttia, joka oli ostettu käteisellä suomalaiselta asfalttifirmalta. Toki laskutuksenkin kautta asfalttia ostettiin, kun kerran yritys oli rekisteröity Suomeen ja sillä oli Y-tunnus.

Pahimmillaan pihaan laskettu tavara oli hiekan, kivien ja jäteöljyn sekoitusta. Seuraukset näissä tapauksissa olivat kaikkein ikävimmät. Ryhmä häipyi rahojen kanssa rajan yli ja asiakkaan vastuulle jäi pilaantuneen maan poistaminen omalla kustannuksella.

TIETOA löytyy tänä päivän suhteellisen helposti, jos sitä osaa hakea. KVG, ”kato vaikka Googlesta”, toimii.

Tiedon kerääminen ihmisiltä onkin sitten toinen juttu. Miten saada henkilö avautumaan asiasta, jossa hän on epäonnistunut tai toiminut väärin eikä missään nimessä halua asiaa julkisuuteen?

”Et ikinä saa kertoa kenellekään” tai ”hävettää ihan helvetisti” olivat yleisimmät kommentit ja näitä ”hävettää”-asiakkaita oli paljon. Joukkoon mahtui myös ”sainpas halvalla” ja ”kyllä toi mulle kelpaa” kommentteja.

Huijarit tekivät kevyesti yli puolen miljoonan euron edestä pihatöitä pitkin Etelä- ja Länsi-Suomea normikuvion ollessa ”15 000 euroa meni sen siliän tien ja piha on ihan perseellään”. INFRAn jäsenyrittäjät paikkasivat huijareiden työn jälkeä useissa tapauksissa.

INFRAN jäsenyritysten ja median avulla tieto asfalttihuijareista saatiin onneksi nopeasti kulkemaan pitkin Etelä-Suomea. Toimintaa oli kuitenkin ehditty harjoittamaan jo jonkin aikaa eikä vahingoilta täysin vältytty.

INFRA teki huijareista rikosilmoituksen Sisä-Suomen poliisille ja lisäksi yhteenvedon neljälle eri poliisipiirille sekä KRP:lle. Jälkimmäinen taho otti yhteyttä vielä erikseen ja tarkoitus onkin keskustella, miten jatkossa edellä mainittua huijaustoimintaa voitaisiin ennalta ehkäistä.

Toivottavasti tulevina vuosina yhteistyössä eri tahojen kanssa toiminta saadaan loppumaan alkuunsa ja huijarit heti pois markkinoilta.

Antti Astrén
Toiminnanjohtaja, ”private eye”
INFRA Häme ja INFRA Keski-Suomi

 

 

 

Me haistamme, mistä rakennusalalla tuulee

SUOMESSA on yli 100 000 toimivaa yhdistystä.

Moni niistä on liikkeellä tärkeällä asialla. Yhdistyksen perustaneet Markku-nimiset toki pilke silmäkulmassa.

Multaa kynsien alla ja kaivukoneita hallilla oli puolestaan niillä infra-alan pioneereilla, jotka perustivat Suomen Maarakentajien Keskusliitto SML:n 65 vuotta sitten. Jatka lukemista ”Me haistamme, mistä rakennusalalla tuulee”

Infra-alan eettiset pelisäännöt – mistä niissä on kyse?

KIRJOITIN TAANNOIN siitä, miten vastakkainasettelu ja sopimusten kohtuuttomuus ovat lisääntyneet rakennus- ja maarakennusalalla viime aikoina nopeasti.

Alalla on suuri tarve yhteisille pelisäännöille ja sille, että sääntöjä myös noudatetaan.

INFRA ry julkisti infra-alan eettiset pelisäännöt kesäkuussa 2016, pian kolme vuotta sitten. Jäsenemme sitoutuvat niitä noudattamaan, mutta mistä säännöissä on oikeastaan kyse? Avaan niitä seuraavassa kohta kohdalta. Jatka lukemista ”Infra-alan eettiset pelisäännöt – mistä niissä on kyse?”

Yhdessä pyörät pyörimään – eettinen toiminta parantaa rakennusprojektin henkeä

VASTAKKAINASETTELU ja sopimusten kohtuuttomuus on valitettavasti lisääntynyt rakennus- ja maarakennusalalla viime aikoina nopeasti. Reilu peli ei ole enää itsestään selvyys, mutta kilpailuvaltti siitä voisi tulla.

Peruslähtökohta on, että alan keskeisiä tapoja ja säännöstöjä, kuten yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998), noudatettaisiin. Näistä kuitenkin poiketaan nykyään rajustikin omaksi eduksi. Näin kävi esimerkiksi Länsimetrolle, jossa tilaaja jakoi kyllä tietoja projektista, mutta ei kuitenkaan vastannut antamistaan tiedoista, mikä johti hankkeen viivästymiseen, kustannusten nousuun ja oikeudenkäynteihin. Monissa projekteissa maksuajat ovat pitkiä ja rasittavat yrityksiä, riskinjako voi olla kohtuuton ja ilmapiiri kireä. Jatka lukemista ”Yhdessä pyörät pyörimään – eettinen toiminta parantaa rakennusprojektin henkeä”

Vastuullinen yritys saa luottamuksen

YRITYSTOIMINTA 2010-LUVULLA ei vaadi enää pelkästään taloudellista kannattavuutta, vaan yhä enenevissä määrin myös tätä laajempaa vastuullisuutta.

Mitä vastuullisella yritystoiminnalla tarkoitetaan?

Perinteisin tapa on jakaa yritysvastuu taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Haastavampiakin jaotteluperiaatteita löytyy; niissä käsite jaetaan useampaan kategoriaan ja vielä useampaan alakategoriaan. Jatka lukemista ”Vastuullinen yritys saa luottamuksen”