Vuosi 2021 jää mieliin infrarakentamisen hyvistä suhdanteista ja sijoittajien kasvaneesta kiinnostuksesta alaa kohtaan, kirjoittaa INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö. Syrjö ennakoi, että megatrendit pitävät infrarakentajat kiireisinä ja alan työnäkymät valoisina myös lähivuodet.
Jatka lukemista ”Megatrendien jylläys näkyy kiinnostuksena infra-alaan” →”YHTEISKUNNAN verosyöpöt kuriin.”
”Kallis oravanpyörä – taakka valtiolle ja kunnille.”
”Skandaali – kustannukset räjähtävät käsiin!”
Julkisten rakennushankkeiden kalleus sai talvella kirjoittajat liikkeelle. Pihdeissä oli etenkin kaksi megaluokan hanketta Helsingissä: Kruunusillat ja Olympiastadion. Niiden isous ja monimutkaisuus saatettiin yksinkertaistaa jopa alan yritysten ahneudeksi.
Mitä tästä kaikesta pitäisi nyt pölyn laskeuduttua ajatella? Ainakin hankkeiden mittasuhteita ja vaikuttavuutta voisi käsitellä aiempaa monipuolisemmin.
Jatka lukemista ”Kumpi on hullu: se joka investoi suuriin hankkeisiin vai se joka jättää investoimatta?” →
SUOMEN tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Moni kunta on sitoutunut vielä tiukempaan aikatauluun. Vuoden 1990 tasosta olemme jo vähentäneet päästöjämme yli viidenneksen. Nykyinen tavoite edellyttää, että tämän hetken päästöt vielä vähintään puolitetaan.
Liikenteessä syntyy viidesosa Suomen päästöistä. Siksi ei ole ihme, että keskustelu raidehankkeista käy vilkkaana. Raiteita ja tiestöä ei pidä kuitenkaan asettaa vastakkain. Pitkien välimatkojen maassa toimivaan liikenneverkkoon tarvitaan molemmat.
Jatka lukemista ”Rakennusteollisuus RT:n Aleksi Randell: Jääkö tieverkko junan alle?” →
NYT kannattaa korjata ja parantaa ahkerasti rakennettua ympäristöä koronakriisistä huolimatta. Näin ruokimme kasvua kotimarkkinoilla, vaikka kansainvälisiltä markkinoilta boogie olisi poissa.
Mutta riittääkö pelkkä rakentamispäätös? Voiko sen jälkeen jäädä vain odottelemaan veroeurojen kilinää kassaan ja ilmastotavoitteiden täyttymistä?
Jatka lukemista ”Infrarakentaminen on yhteispeliä, mutta yksi tärkeä rooli usein unohtuu” →
NÄIN totesi Esko Aho vuoden 1993 uudenvuodenpuheessaan, jonka poikkeuksellisesti piti pääministeri presidentin sijaan.
Moni vietti Suomessa 1980-luvulla iloista kulutusjuhlaa. 1990-luvulle tultaessa iski armoton kohmelo, joka johti konkurssiaaltoon, massatyöttömyyteen ja pankkikriisiin. Monelle INFRAn jäsenyrittäjälle tulee edelleen kylmiä väreitä 30 vuoden takaisia aikoja muistellessa. Jatka lukemista ”Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä” →
infran.blog