SUOMESSA on yli 100 000 toimivaa yhdistystä.
Moni niistä on liikkeellä tärkeällä asialla. Yhdistyksen perustaneet Markku-nimiset toki pilke silmäkulmassa.
Multaa kynsien alla ja kaivukoneita hallilla oli puolestaan niillä infra-alan pioneereilla, jotka perustivat Suomen Maarakentajien Keskusliitto SML:n 65 vuotta sitten. Jatka lukemista ”Me haistamme, mistä rakennusalalla tuulee” →
KIRJOITIN TAANNOIN siitä, miten vastakkainasettelu ja sopimusten kohtuuttomuus ovat lisääntyneet rakennus- ja maarakennusalalla viime aikoina nopeasti.
Alalla on suuri tarve yhteisille pelisäännöille ja sille, että sääntöjä myös noudatetaan.
INFRA ry julkisti infra-alan eettiset pelisäännöt kesäkuussa 2016, pian kolme vuotta sitten. Jäsenemme sitoutuvat niitä noudattamaan, mutta mistä säännöissä on oikeastaan kyse? Avaan niitä seuraavassa kohta kohdalta. Jatka lukemista ”Infra-alan eettiset pelisäännöt – mistä niissä on kyse?” →
Nina Lindström
toimitusjohtaja, RTA-Yhtiöt Oy
hallituksen puheenjohtaja, INFRA ry
(kuva Jukka Järvi)
KAIKILLA ON moraalinen vastuu huolehtia omasta ja työkaverin turvallisuudesta.
Kaikkein vakavimpia eli kuolemaan johtaneita työtapaturmia on saatu kitkettyä isolla kädellä siitä, mikä tilanne oli joskus karmeimmillaan. Kun vielä 1990-luvulla rakennustyömailla oli keskimäärin kymmenen kuolemantapausta vuodessa, nyt niitä on alle puolet siitä. Se on todella hyvä suuntaus. Jatka lukemista ”Jokainen vakava työtapaturma on liikaa – onko asenteesi kunnossa?” →
Anu Ginström
päätoimittaja, viestintäpäällikkö
INFRA ry
twitter.com/gnstrm
INFRA-LEHTI 2/2018 käsitteli rakennusalan työturvallisuutta eri kanteilta. Äänessä oli niin työterveyspsykologi, valvontaviranomainen, tapaturmavakuuttaja kuin urakoitsijoitakin.
Haastatteluissa nousi pari teemaa esiin aiempia turvallisuusteemanumeroita vahvemmin. Nyt puhuttiin paljon tunteista ja jaksamisesta. Jatka lukemista ”Kaikki häviävät, jos pienellä yrittäjällä alkaa mennä huonosti” →
Jukka Hietavirta
työsuojeluinsinööri
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
(kuvassa Kustaa II Aadolf)
1600-LUVULLA RUOTSI oli alueellinen suurvalta. Kuningas Kustaa II Aadolfin ulkopolitiikkaa ohjasi vallankaappauksessa Ruotsin kruunun menettäneen Puolan hallitsijan Sigismundin pelko. Jatka lukemista ”Pohjolan Leijona ymmärsi ammattilaisen arvon” →
