Yritysten jätehuolto jatkuu ennallaan vuonna 2020

VUODEN vaihteessa astuu voimaan jätelain muutos, josta on ollut myös virheellistä tietoa liikkeellä.

Korostetaan heti alkuun, että yritysten jätehuolto jatkuu kuten ennenkin. Yritykset saavat jätehuoltopalvelun samoilta yksityisiltä yhteistyökumppaneiltaan kuin tähänkin asti.

Vain jos yritys ei löydä vastaanottajaa jätteilleen ja joutuu toimittamaan ne kunnan jätelaitokselle, sen tulee vuoden alusta käyttää Materiaalitori.fi-palvelua.

VUODEN vaihteen lakimuutos on viimeinen viime vaalikauden jätelakimuutoksista.

Edellinen hallitus halusi edistää kiertotalousmarkkinoiden toimivuutta muun muassa varmistamalla, että kuntien omistamat jätelaitokset noudattavat tasapuolisen kilpailun pelisääntöjä. Oleellista on, että markkinat toimivat kitkattomasti eikä kuntayhtiöiden toiminta estä uusien markkinoiden syntymistä.

Lakimuutos näkyy konkreettisesti Materiaalitori.fi-nimisenä sähköisenä alustana, jossa yritys voi halutessaan etsiä tarvitsemaansa jätehuoltopalvelua. Näin ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos jätehuoltoasiat ovat jo kunnossa.

Lakimuutos ei puutu jätettä tuottavan yrityksen vapauteen valita omat kumppaninsa jätehuollossa. Muutos ei myöskään poista yrityksiltä oikeutta pyytää kunnilta jätehuoltopalvelua, jos sitä ei ole muutoin saatavissa.  Tästä kuntien jätelaitosten tarjoamasta viimesijaisesta palvelusta käytetään yleisesti nimitystä kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu (TSV-palvelu) asiaa koskevan lakipykälän mukaisesti.

TSV-PALVELUN edellytyksenä on aina se, että palvelua ei ole saatavissa yksityisiltä toimijoilta.

Vuoden vaihteen jälkeen tähän markkinapuutteen toteamiseen käytetään Materiaalitoria. Tämä koskee vain niitä yrityksiä, jotka tarvitsevat kunnan viimesijaista jätehuoltopalvelua. Jos yritys ei löydä itselleen soveltuvaa palvelua edes Materiaalitorilla, saa palvelua pyytää suoraan sähköisen alustan kautta kunnalta.

Kuntien jätelaitokset ovat lakimuutoksen lähestyessä käynnistäneet TSV-palvelujen markkinointikampanjan, jolla pyritään kiertämään lakimuutoksen vaikutuksia. Yritysten ei tarvitse reagoida näihin kiireellisiin yhteydenottoihin.

Todella valitettavaa on, että jätehuollon asiakkaita on pyritty hämmentämään viestimällä virheellisesti Materiaalitorin pakottavasta käyttövelvoitteesta.

Harmillista on sekin, että allekirjoitettavaksi on lähetetty sellaisia TSV-sopimuspohjia, joilla yritetään lain vastaisesti velvoittaa yrityksiä toimittamaan jätettä kuntien jätelaitoksille. Yritysten on hyvä tiedostaa, että TSV-palvelu on yrityksen oikeus – myös vuoden vaihteen jälkeen, eikä laki aseta yritykselle velvoitetta toimittaa jätettä.

MARKKINAPUUTTEEN varmistamisen lisäksi Materiaalitori on luotu myös vauhdittamaan kiertotaloutta.

Digitaalisilla ratkaisuilla on eittämättä tärkeä rooli, kun pyritään edistämään palvelun ostajien ja myyjien kohtaamista. On yritysten etu, että huoltopalveluja on saatavilla usean palveluntarjoajan toimesta – nimenomaan markkinoilla. Tämä synnyttää aitoa kilpailua ja alentaa asiakkaan jätehuollosta maksamaa hintaa.

Katja Moliis
Jätelakiasiantuntija
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry
YTP ajaa markkinavetoista ja -ehtoista kiertotaloutta.

Lisätietoa vuoden vaihteen lakimuutoksesta YTP:n nettisivuilta > 

Yksityisetsivätoiminnan perusteet ja kuinka taltutin asfalttihuijarit kesällä 2019

EN välttämättä olisi uskonut, että 30 vuotta sitten käydystä yksityisetsiväkurssista olisi hyötyä vielä tämän päivän työtehtävissä.

Toimiminen yli kymmen vuotta yksityisellä turvallisuuspuolella loi pohjan sille, että asfalttihuijareista saatiin valtakunnallisesti kattava tietopaketti niin jäsenten, viranomaisten kuin mediankin tietoon.

Puhutaan siis kesän 2019 ulkomaalaisista asfalttiryhmistä.

HUHTIKUUSSA 2019 Suomeen perustettiin ainakin neljä yritystä, joiden kautta päällystystoimintaa harjoitettiin. Yksi yrityksistä teki jopa sopimuksen suomalaisen hyvämaisen asianajotoimiston kanssa, jonka kautta huijarit yrittivät periä maksamattomia laskuja.

Osa väestä kävi myös perinteiseen tapaan paikan päällä perimässä maksamattomia laskuja ja häipyivät siinä vaiheessa, kun poliisin soittaminen paikalle mainittiin. Lyhyeen jäivät perinnät, kun asioiden oikea laita selvisi. 

KAIKKINEEN toiminta oli hyvin koordinoitua.

Myyjät kiertelivät yrityksiä ja yksityisiä tahoja läpi kertoen, että nyt olisi ylijäämäasfalttia tarjolla ja tietysti halvalla, pelkän työn hinnalla.

Varsinainen asentajaryhmä oli valmiudessa liikkumaan sinne, mistä kauppaa tuli.

Parhaimmillaan päällystysmateriaali oli oikeata asfalttia, joka oli ostettu käteisellä suomalaiselta asfalttifirmalta. Toki laskutuksenkin kautta asfalttia ostettiin, kun kerran yritys oli rekisteröity Suomeen ja sillä oli Y-tunnus.

Pahimmillaan pihaan laskettu tavara oli hiekan, kivien ja jäteöljyn sekoitusta. Seuraukset näissä tapauksissa olivat kaikkein ikävimmät. Ryhmä häipyi rahojen kanssa rajan yli ja asiakkaan vastuulle jäi pilaantuneen maan poistaminen omalla kustannuksella.

TIETOA löytyy tänä päivän suhteellisen helposti, jos sitä osaa hakea. KVG, ”kato vaikka Googlesta”, toimii.

Tiedon kerääminen ihmisiltä onkin sitten toinen juttu. Miten saada henkilö avautumaan asiasta, jossa hän on epäonnistunut tai toiminut väärin eikä missään nimessä halua asiaa julkisuuteen?

”Et ikinä saa kertoa kenellekään” tai ”hävettää ihan helvetisti” olivat yleisimmät kommentit ja näitä ”hävettää”-asiakkaita oli paljon. Joukkoon mahtui myös ”sainpas halvalla” ja ”kyllä toi mulle kelpaa” kommentteja.

Huijarit tekivät kevyesti yli puolen miljoonan euron edestä pihatöitä pitkin Etelä- ja Länsi-Suomea normikuvion ollessa ”15 000 euroa meni sen siliän tien ja piha on ihan perseellään”. INFRAn jäsenyrittäjät paikkasivat huijareiden työn jälkeä useissa tapauksissa.

INFRAN jäsenyritysten ja median avulla tieto asfalttihuijareista saatiin onneksi nopeasti kulkemaan pitkin Etelä-Suomea. Toimintaa oli kuitenkin ehditty harjoittamaan jo jonkin aikaa eikä vahingoilta täysin vältytty.

INFRA teki huijareista rikosilmoituksen Sisä-Suomen poliisille ja lisäksi yhteenvedon neljälle eri poliisipiirille sekä KRP:lle. Jälkimmäinen taho otti yhteyttä vielä erikseen ja tarkoitus onkin keskustella, miten jatkossa edellä mainittua huijaustoimintaa voitaisiin ennalta ehkäistä.

Toivottavasti tulevina vuosina yhteistyössä eri tahojen kanssa toiminta saadaan loppumaan alkuunsa ja huijarit heti pois markkinoilta.

Antti Astrén
Toiminnanjohtaja, ”private eye”
INFRA Häme ja INFRA Keski-Suomi

 

 

 

Autoilijat palaavat 1960-luvulle – rahareikiä teissä ja koko liikenneverkossa

KULUVA  VUOSI tulee olemaan valitettavasti ennätysvuosi. Koskaan aiemmin 50 vuoden aikana Suomessa ei ole päällystetty teitä yhtä vähän kuin tänä vuonna.

Ennätysvuosi tulee näkymään kaikille tiellä liikkujille. Sen lisäksi se kertoo karusti, ettei toimivan liikenneverkon merkitystä täysin ymmärretä. Päätöksenteossa unohtuu, ettei kärryillä pysyminen riitä kilpailussa pärjäämiseen, vaan myös eteenpäin vievän väylän on oltava kunnossa.

Jatka lukemista ”Autoilijat palaavat 1960-luvulle – rahareikiä teissä ja koko liikenneverkossa”

Kesätestissä ePerehdytys

Blogi_RonjaRonja Varakas
Kesäduunissa INFRA ry:llä

TUTUSTUIN YRITYSTEN, liittojen, turvallisuusviranomaisten ja AVIn kanssa yhteistyössä tehtyyn ePerehdytykseen.

ePerehdytys on nopea tiivistelmä työmaiden työturvallisuudesta ja käyttäytymissäännöistä. Siinä ohjeistetaan ja kerrotaan muun muassa, kuinka työturvallisuusriskejä voi välttää ja miten työmaalla kuuluu toimia. Jatka lukemista ”Kesätestissä ePerehdytys”

Kelvolliset uusiomateriaalit on saatava kiertämään – luonnonvaroihin kohdistuvat verot ovat väärä keino

Uusiomateriaalien hyötykäytön lisääminen rakentamisessa vaatisi kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi asennemuutosta ja julkisen sektorin asettautumista kiertotalouden edelläkävijäksi. Paljon esillä ollut primääristen luonnonvarojen verotus sen sijaan ei uusiomateriaalien hyötykäyttöä edistäisi. Jatka lukemista ”Kelvolliset uusiomateriaalit on saatava kiertämään – luonnonvaroihin kohdistuvat verot ovat väärä keino”