NYT kannattaa korjata ja parantaa ahkerasti rakennettua ympäristöä koronakriisistä huolimatta. Näin ruokimme kasvua kotimarkkinoilla, vaikka kansainvälisiltä markkinoilta boogie olisi poissa.
Mutta riittääkö pelkkä rakentamispäätös? Voiko sen jälkeen jäädä vain odottelemaan veroeurojen kilinää kassaan ja ilmastotavoitteiden täyttymistä?
Jatka lukemista ”Infrarakentaminen on yhteispeliä, mutta yksi tärkeä rooli usein unohtuu” →
INVESTOINTI on kansantalouden rahankäytöstä se osuus, joka päätetään käyttää hyvinvoinnin ja tuotannon kasvattamiseksi tulevaisuudessa.
Talouskriisin keskellä ehdotuksia elvyttävistä julkisista investointikohteista putkahtelee kuin sieniä syysmetsään. Miten erottaa seitikeistä herkulliset ruokasienet – investoinnit, joilla on eniten taloutta elvyttävä vaikutus?
Jatka lukemista ”Hyvä infrahanke on kuin herkkutatti” →
UUDENMAAN rajat ehtivät konkretisoitua monelle, kun ne pantiin keväällä koronaepidemian rajoittamiseksi kiinni. Maakuntajaottelu ei muuten liene kaikille aivan selvä, vaikka rajoilla on ollut merkitystä aiemminkin. Eikä vain rajoilla, vaan myös maakuntakaavoilla.
Jatka lukemista ”Maakuntakaavoilla on suuri merkitys Suomen kiviaineshuollolle” →
MIELIKUVISSA asfaltin hiilijalanjälki voi olla iso ja musta.
Asfalttia valmistetaan luonnon uusiutumattomista materiaaleista, kiviaineksesta ja bitumista. Massan kuumentamiseen ja työkoneissa käytetään fossiilisia polttoaineita. Materiaaleja ja massoja kuljetetaan pitkiäkin matkoja. Lopputuote edistää monen mielestä yksityisautoilua, joskin totuuden nimissä myös kumipyörärahtia, jota ilman Suomessa eivät esimerkiksi elintarvikkeet ja vientituotteet kulje.
Vaikka teorian tasolla asfalttialan syntisäkki on suuri, totuus on onneksi vihreämpi. Jatka lukemista ”Asfaltin hiilijalanjälki – musta kuin asfaltti?” →
NÄIN totesi Esko Aho vuoden 1993 uudenvuodenpuheessaan, jonka poikkeuksellisesti piti pääministeri presidentin sijaan.
Moni vietti Suomessa 1980-luvulla iloista kulutusjuhlaa. 1990-luvulle tultaessa iski armoton kohmelo, joka johti konkurssiaaltoon, massatyöttömyyteen ja pankkikriisiin. Monelle INFRAn jäsenyrittäjälle tulee edelleen kylmiä väreitä 30 vuoden takaisia aikoja muistellessa. Jatka lukemista ”Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä” →
