Saavutettavuus on osa Suomen selviytymisstrategiaa siinä missä koulutus, energia tai ruoantuotanto. Liikenneverkkomme investointivelka ratkeaa kuitenkin vasta, kun kasvua luovia avaininvestointeja rahoitetaan budjettikehyksen ulkopuolelta.
Jatka lukemista ”Liikennerahoitus tarvitsee systeemitason muutoksen – maaotteluhenki auttaisi” →
Kissanpäivien jälkeen saamme tottua kriiseihin ja vaaran vuosiin, ja niistä selviäminen edellyttää investointeja, kirjoittaa päätoimittaja Anu-Liina Ginström.
Jatka lukemista ”Pula-ajat ja nälkävuodet ovat dna:ssa, mutta nyt pitää osata muuttua – Suomi tarvitsee rohkean vision ja investointeja vihreään siirtymään” →
Jos rakentamisen rahoitusta pannaan nyt liiaksi jäihin, on vaara, että monessa rakennusalan yrityksessä joudutaan laittamaan lappu luukulle.
Jatka lukemista ”Järkevä kunta investoi tehokkaasti myös kriisiaikoina” →
Materiaalien uudelleenkäyttö ei ole yksiselitteinen käsite rakentamisessa. Vähähiilinen kiertotalous toteutuu infrarakentamisessa eri tavalla kuin talonrakentamisessa, mutta yksi asia yhdistää kaikkia rakentamisen toimijoita: uudessa, resurssien käytön kannalta kestävässä toimintamallissa pelisääntöjen pitää olla kaikille selvät.
Jatka lukemista ”Kestävän rakentamisen on konkretisoiduttava selkeiksi vaatimuksiksi, jotka saavat alan liikkeelle” →
Kevään 2022 toisen asteen yhteishaku alkoi 22.2.2022, ja se jatkuu aina 22.3.2022 asti. Rakennusala tarjoaa 4 500 opiskelupaikkaa eri puolilla Suomea 11 eri osaamisalalla. Ala on suhteellisen suosittu hakukohde, mutta miten suunnistaa vaihtoehtojen runsaudessa? Kokosimme yhteen parhaat neuvot kompassineulan tuijottajille.
Jatka lukemista ”Nuori, sinulla on 4 500 mahdollisuutta ura(kointi)polulle” →
infran.blog