NÄIN totesi Esko Aho vuoden 1993 uudenvuodenpuheessaan, jonka poikkeuksellisesti piti pääministeri presidentin sijaan.

Moni vietti Suomessa 1980-luvulla iloista kulutusjuhlaa. 1990-luvulle tultaessa iski armoton kohmelo, joka johti konkurssiaaltoon, massatyöttömyyteen ja pankkikriisiin. Monelle INFRAn jäsenyrittäjälle tulee edelleen kylmiä väreitä 30 vuoden takaisia aikoja muistellessa.

Yhteiskuntana 1990-luvun lamasta kuitenkin selvittiin. Niin myös koronakriisistä tullaan
selviämään. Helppoa se ei tälläkään kertaa ole; tarvitaan rohkeita päätöksiä, rankkaa
duunia ja reilua peliä.

ROHKEITA päätöksiä odotetaan etenkin julkisilta toimijoilta.

Hallituksen reagointikyky kriisiin on ollut hyvä. Yritystoiminnan rahoituksen turvaaminen on nostettu voimakkaasti esiin kriisin akuuteimmassa vaiheessa. Terveitä yrityksiä ei haluta nyt päästää kaatumaan sulkemalla käyttöpääomahanat.

Seuraavaksi kysytään rohkeutta päättää taloutta elvyttävistä julkisista investoinneista. Näiden päätösten aika on nyt. Tarvitaan uusi jälleenrakennusohjelma.

Rakennusteollisuus ja erityisesti infra-ala odottavat kevään lisäbudjeteista sekä loppukesän budjettiriihestä selkeää tahdonilmaisua julkisen kysynnän tueksi.

Lukuisat argumentit puoltavat sitä, että jälleenrakentaminen käynnistettäisiin nimenomaan liikennehankkeista.

VUOSI sitten, vaalikeväänä, suuret raideliikennehankkeet löytyivät käytännössä kaikkien puolueiden vaaliohjelmista. Nyt hallituksella on mahdollisuus toimia kaukonäköisesti ja käynnistää nämä hankkeet. Tarvitaan päätökset Espoon kaupunkiradan sekä Pasila–Riihimäki-radan II vaiheen aloittamisesta.

Päätöksiä 30 prosentin valtionavustukseksi kaupunkien raideliikennehankkeisiin odotetaan myös. Vastineeksi näistä suurimmat kaupunkiseudut sitoutuvat MAL sopimuksissa kaavoittamaan asuntoja hyvien raideliikenneyhteyksien läheisyyteen.

Kaikkein nopeimmat elvyttävät vaikutukset saadaan kuitenkin aikaan korottamalla perusväylänpidon määrärahaa erityisellä kriisilisällä.

LUMETON talvi kohteli teiden asfalttipäällysteitä erityisen kaltoin, mutta nyt kannattaa poistaa väyläverkolle syntynyttä korjausvelkaa muunkin kuin päällysteiden osalta.

Huonokuntoiset sillat, uudet liittymäjärjestelyt, lisäkaistat joukkoliikenteelle ja tierunkojen korjaukset odottavat tekijöitään. Tuottavuudessa on mahdollista päästä uudelle tasolle, kun liikennettä on tuskin nimeksi ja bitumi on ennätyshalpaa.

ENTÄ se rankka duuni ja reilu peli?

Matkailu- ja ravintola-alalla on ihmisiä töitä vailla. Hoitoalalla venytään äärirajoille. Rakennustyömaillakin sairaustapaukset, karanteenit ja ulkomaisen työvoiman väheneminen lisäävät jäljelle jäävien työtaakkaa. Talkoissa ei olla, mutta jonkinasteista talkoohenkeä tarvitaan kaikilta. Rankkaa duunia helpottaa yhteisöllisyys.

Reilusta pelistä saatiin puolestaan oiva esimerkki pääsiäisen alla, kun Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto saavuttivat neuvottelutulokset kahdeksalla työehtosopimusalalla yleisen kustannusraamin puitteissa. Neuvottelut sujuivat hyvässä
hengessä, ja neuvottelijoilla oli yhteinen päämäärä: töiden ja reilujen työehtojen turvaaminen rakentajille tässä haastavassa tilanteessa.

1990-luvun lamassa työttömyys koetteli erityisesti rakennusteollisuutta. Silloin rakentamisen työvoimasta jopa yli 35 prosenttia oli työttömänä. Nyt rakennettu ympäristö palveluineen työllistää joka viidennen suomalaisen. On selvää, että meillä ei ole varaa samoihin prosenttilukemiin.

Koronakriisin varjossa solmittu työehtosopimus sisältää erillisen kriisilausekkeen. Jos pandemian taloudellisten seurauksien vuoksi työmarkkinoilla toteutetaan esimerkiksi yleisiä palkanalennuksia, työajan pidennyksiä tai muita työnantajien kustannuksia alentavia toimia, toteutetaan vastaavat sopimusmuutokset kaikilla rakennusalan työehtosopimusaloilla.

Yleisen linjan mukaiset palkankorotukset yhdistettynä kriisilausekkeeseen osoittavat solidaarisuutta ja juuri sitä reilua peliä, jota kriisistä poispääseminen
edellyttää.

TÄSTÄKIN kriisistä selvitään. Jos samalla otamme opiksemme kevään ja kesän käänteistä, olemme taas pykälää valmiimpia kohtaamaan seuraavan.

Paavo Syrjö 
toimitusjohtaja
INFRA ry

Teksti julkaistaan myös pian ilmestyvän Infra-lehden 1/2020 pääkirjoituksena.
Kuva: Pixabay / Jill Wellington