Työssä tapahtuvien poikkeamien taustalla vaikuttaa ihmisen toiminta: onnistumiset ja otetut riskit. Kokonaisvaltainen ymmärrys inhimillisistä ja organisatorisista tekijöistä (Human and Organisational Factors, HOF) on siksi tärkeä osa modernia turvallisuusajattelua ja turvallisuusosaamista.

TAPATURMIEN torjumiseksi on olemassa paljon ohjeistusta ja koulutusta. Vuosien saatossa on viritetty työmenetelmiä, -välineitä, koneita ja suojavarusteita turvallisemmiksi.

Viime aikoina työturvallisuuskeskustelu on alkanut kuitenkin yhä enemmän kiertyä inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden ympärille. Erityisesti tapaturmatutkinnassa haetaan juurisyitä tapahtumille yksilön, työryhmän ja koko organisaation toiminnasta.

Mitenkään uudesta asiasta ei ole kyse. Kaiken takana on lopulta ihminen, ollaan millä organisaatiotason orrella tahansa. Ja ihmisen toimintaan vaikuttavat monet asiat.

Jo vuosikausia on jokaisessa turvallisuusseminaarissa puhuttu, miten on muutettava ihmisten asenne, jotta työympäristö saadaan turvallisemmaksi. Vähemmän on saatettu valottaa siitä, miten asenteet syntyvät. Parempi ymmärrys aiheesta auttaisi meitä kehittämään työyhteisöjä turvallisemmiksi.

IHMISELLÄ on kymmeniätuhansia ajatuksia joka päivä. Vain murto-osa niistä päätyy tietoiseen mieleen. Ajatukset aiheuttavat ihmisessä tunteen, joka taas vaikuttaa toimintaan. Ja sama toisinpäin – tietynlainen toiminta herättää tunteita ja muokkaa ajan myötä ajatuksia ja lopulta asenteita.

Kuva kognitiivisen kolmion käsitteestä selventää asiaa:

Saamme ärsykkeitä ympäristöstä, työkavereilta, mediasta, kotoa. Osa toimintaamme vaikuttavista ajatuksista saattaa olla peräisin lapsuuden aikaisista rajoittavista uskomuksista.

Takuulla myös ilmapiiri niin töissä kuin kotona vaikuttaa ihmisen toimintaan. Jos pääasiassa kuulee omien tekemisiensä virheistä, on tuskin motivoitunut innovoimaan uusia asioita.

ME KAIKKI voimme vaikuttaa siihen, millaista palautetta annamme elämässämme oleville ihmisille. Onko se positiivista vai negatiivista? Muistammeko kiittää saamastamme avusta? Ovatko hyvät käytöstavat mukana arjessa?

Saman asian voi sanoa ja tehdä hyvin monella tavalla. Jokainen on voinut joskus kokea, miten negatiivinen palaute syöpyy muistiin jopa loppuiäksi.

Psykologi John Gottmanin mukaan erinomaisesti suoriutuvissa organisaatioissa positiivisten ja negatiivisten kommenttien välisen suhteen tulisi olla noin viiden suhde yhteen. Positiivisilla palautteilla luodaan terve pohja kriittisten palautteiden vastaanottoon.

Organisaation menestyksen kannalta onkin erittäin ratkaisevaa, onko yksilöillä omissa kognitiivisissa kolmioissaan positiivinen vai negatiivinen kierre. Positiivisuus tarttuu puheidemme kautta muihin. Valitettavasti myös negatiivisuus.

VÄYLÄVIRASTO uutisoi hiljattain (lue lisää tästä), että työturvallisuutta on mahdollistaa kehittää muillakin tavoilla kuin analysoimalla poikkeamia tai nuhtelemalla tehdyistä virheistä. Tapaturmia voi ehkäistä myös positiivisen kautta.

Viraston työturvallisuuden asiantuntija Risto Lappalainen kertoo jutussa, että virheiden etsimistäkin tärkeämpää on löytää positiivisia esimerkkejä työmailta. Positiivisessa ilmapiirissä uskaltaa kysyä ohjeita ja kertoa myös ongelmatilanteista ja puutteista.

Jatkossa Väyläviraston urakoissa vaaditaan turvallisuuspoikkeamien ilmoittamisen yhteydessä myös inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden kirjaamista. Ensimmäisessä vaiheessa uudet tavat otetaan käyttöön rataurakoissa. Organisaatioiden toiminnan tueksi virasto tarjoaa myös ilmaista koulutusta inhimillisistä ja organisatorisista tekijöistä.

IHMISEN tapa toimia ja tuntea ei vaihtele aivan olennaisesti toimialoittain. Samat perusopit pätevät niin hoivatyössä kuin teollisuudessakin, ja yhtä hyvin toimistolla, liukuhihnan äärellä tai vaikka maarakennustiimissä.

Rakennusalalla työmaat ovat tyypillisesti yhteisiä työpaikkoja – samassa kohteessa työskentelee siis ihmisiä useista eri organisaatioista ja kulttuureista. Isoilla rakennustyömailla kypärien alla myllää päivittäin satojatuhansia tunteita ja ajatuksia.

Etenkin tällaisilla työpaikoilla yhteistyö helpottuu, kun ymmärretään ihmistä suojavarusteiden sisäpuolella. Ymmärrys mahdollistaa ongelmanratkaisun avoimesti puhumalla. Se luo kestävän perustan uudelle työturvallisuuskulttuurille.

Kati Kaskiala
Elinkeinopoliittinen asiantuntija
(työturvallisuus, laatu ja louhinta-ala)
INFRA ry

Lisää aiheesta:
• Työterveyslaitos (tietoa, HOF-tool): https://www.ttl.fi/inhimillisten-tekijoiden-huomioiminen-lisaa-turvallisuutta/
• Väylävirasto (ilmaisia koulutuksia): https://vayla.fi/palveluntuottajat/turvallisuus/inhimilliset-organisatoriset-tekijat