Infra-alan yritysten ovet raottuvat yhä enemmän myös alle 18-vuotiaiden työkokeiluja varten. Onnistunut työpätkä alan hommissa tänään poikii uuden, innokkaan tekijäpolven tulevaisuudessa, uskoo INFRA Uudenmaan toiminnanjohtaja Panu Tuominen.

KUN aikanaan lomakauden jälkeen opinahjot aukeavat, koulun penkille istahtaa jälleen myös nuoria, joilla sormet syyhyävät päästä oikeastaan ihan muualle. Tekemään töitä, jotain näkyvää! Tienaamaan omaa rahaa.

Meillä on valtavan iso potentiaalinen tekijämiesten ja -naisten joukko, joille koulussa istuminen voi tehdä välillä tiukkaa, mutta työhaluja olisi vaikka kuinka ja paljon.

Valitettavasti useimmilla aloilla on heille myydä vain eioota. Yhdeksännellä luokalla on yksi kahden viikon pituinen pakollinen TET-jakso ja siinä se. Iskän tai äiskän töissä vietetyt pari viikkoa arkistoinnin tai muun pikkuhomman parissa eivät anna työelämästä kummoista kuvaa, eivätkä varmasti tyydytä työnhaluisten nuorten tarvetta päästä oikeisiin töihin.

JOS koulunkäynti ei hurjasti innosta ja arvosanatkin ovat mitä ovat, ei välttämättä pääse sille amiksen linjalle, mille olisi aitoa paloa. Ei ehkä siihen kakkosvaihtoehtoonkaan. Kolmosvaihtoehdoksi valittua alaa harva enää edes muistaa.

Kun ammattioppilaitoksessakin menee sitten ensimmäinen vuosi lähinnä koulun penkillä opiskellen, moni on jo tässä vaiheessa enemmän kuin kypsä.

Vantaalla on kehitetty malleja tilannetta helpottamaan: TEPPO (joustava ei-luokkamuotoinen perusopetus) ja JOPO (joustava työelämäpainotteinen perusopetus).

TEPPO-opiskelijat ovat työssäoppimisjaksoilla jopa seitsemän viikkoa lukuvuodesta. JOPOssa taas ollaan kaksi päivää viikosta töissä. Kokemukset molemmista ovat olleet erittäin hyviä. Onnistumiset työelämäjaksoilla ovat antaneet virtaa myös koulunpenkillä istumiseen. Tällaisten mallien käytön soisikin yleistyvän.

ONNEKSI infra-alan yritykset ovat alkaneet aukoa oviaan nuorille.

Pitkään alan edustajat pitivät tosin työturvallisuutta esteenä nuoren palkkaamiselle. Alalla onkin paljon alle 18-vuotiaalle sopimattomia työtehtäviä. Silti tahdonvoimalla ja hyvällä suunnittelulla löytyy myös mielekkäitä ja soveltuvia työtehtäviä nuorille, joiden jalka vipattaa vahvasti työelämän suuntaan.

Yhä useampi alan työnantaja toivottavasti pian oivaltaa, että kun nuorelle antaa hyviä kokemuksia infra-alan töistä tänään, lähtee hyvän siemen itämään. Muutaman vuoden päästä voidaan niittää satoa: alalle on kasvanut uusi, innokas tekijäpolvi.

ETENKIN pk-seudulla ja muissa kasvukeskuksissa työnintoisten nuorten ja heidän vanhempiensa kannattaisi kääntää katsetta rakennusalalle. Alalta löytyy paikkoja lukuintoisille, mutta myös niille, jotka haluavat nopeasti käytännön työhön kiinni.

Rakennusteollisuus RT teetti hiljattain selvityksen ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta, opintojen keskeyttämisestä ja työelämänäkemyksistä rakennusalalla. Loppuraportista käy ilmi huolestuttavia, joskaan ei yllättäviä seikkoja.

Rakennusalalla on paha pula osaajista. Yksi isoimmista ongelmista on, että alan vetovoima on heikoin juuri siellä, missä kysyntä osaajille on kaikkein kovin. Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku kuuluvat tähän joukkoon.

Kun yksi tuskailee luokkahuoneessa itselle mielekkään tekemisen puutetta ja samaan aikaan toinen murehtii työmaalla tekijäpulaa, on jokin pielessä. Työ ja tekijät eivät kohtaa. Tähän tulee muutos, kun rakennusalan työnantajat rohkaistuvat antamaan nuorille mahdollisuuksia, ja kun nuoret itse alkavat lähestyä alan yrityksiä.

Infra-ala oli kesällä 2021 mukana Tutustu ja tienaa -kampanjassa. Tämä kampanjameininki saisi jatkua vaikka ympäri vuoden!

Panu Tuominen
toiminnanjohtaja
INFRA Uusimaa ry