INFRA ry:lle jäsenineen vuosi 2020 oli haasteistaan huolimatta tuloksekas. Alan liikevaihdot kehittyivät positiivisesti ja edunvalvonnassa valloitettiin uusia huippuja.

Monille vuosi 2020 jää mieleen koronakoettelemuksistaan. INFRAssa se sisälsi silti paljon ihan perinteistä edunvalvontatyötä, toki maaliskuun puolivälistä lukien etänä tai turvavälein toteutettuna. Vuoteen kuului myös strategista uudistumista. Jatkoon ponnistamme jo monella tapaa muuttuneina, ja lisää parannuksia on luvassa.

Ennen kuin taas varmistamme turvaköydet ja lähdemme kapuamaan kohti uutta etappia, luodaan katsaus viime vuoden kohokohtiin.

INFRA ry:n edunvalvontavuosi 2020

1. Tammikuussa summasimme strategiakauden 2014–2019 tulokset
   
   Strategiatavoite 1: INFRAn jäsenten liikevaihto suhteessa koko alan volyymiin kasvaa.
   > Jäsenten suhteellinen osuus alan volyymista kasvoi 49,3 prosentista 62,4 prosenttiin.
   
   Strategiatavoite 2: Jäsenten liikevoittoprosentti kasvaa.
   > Jäsenten liikevoittoprosentti kasvoi 3,7 prosentista 5,4 prosenttiin.
   
   Strategiatavoite 3: Väyläpolitiikasta tulee pitkäjänteisempää.
   > 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja pääväyläasetus kirjattiin lakiin. Isoja raideliikennehankkeita edistämään perustettiin hankeyhtiöt.
   
   
2. Strategiakauden 2020–2025 kehittämispilotit käynnistyivät vauhdilla
   
   Vaikuttamispilotissa panostettiin yhteistyöhön Väyläviraston ja ely-keskusten kanssa. Yhdessä tilaajatahojen kanssa sovittiin alueellisten yhteistyötilaisuuksien toimintatavoista, markkinavuoropuhelun tärkeyttä jatkuvasti esillä pitäen.  
   
   Jäsenpalveluiden kehittämispilotissa 15 jäsenkoulutusta siirrettiin ajasta ja paikasta riippumattomiksi verkkokoulutuksiksi. Jäsenpalveluiden tuotteistaminen ja uuden sähköisen jäsenpalvelualustan valmistelu alkoi.
   
   Sisäisen toimintakulttuurin pilotissa kerättiin kokemuksia ulkopuolisen sovittelijan käytöstä. RIL Sovittelussa soviteltiin onnistuneesti kahden jäsenyrityksen välillä ollut urakkariita.
   
   
3. INFRAn asiantuntijakaartiin tuli uutta kokemusta ja näkemystä
   
   Uuden, aluetoimintaan ja jäsenpalveluihin keskittyvän tiimin vetäjäksi valittiin Kari Muhonen. Elinkeinoasioista vastaavaksi johtajaksi siirtyi Juha Laurila. Kati Kaskiala liittyi joukkoon turvallisuusasioiden asiantuntijana.
   
   INFRAlle muodostettiin myös uusi ja entistäkin vahvempi lakitiimi, jota vetää Mika Kortene ja johon oman asiantuntemuksensa tuovat Tiina Olin ja Mikaela Aaltonen. Mikaelan seuraajaksi Uudenmaan piirin johtoon valittiin Panu Tuominen.
   
   Konkarit Heikki Jämsä ja Kimmo Laukkanen siirtyivät eläkkeelle, samoin jo vuoden 2019 puolella turvallisuusasiantuntija Ari Kähkönen.
   
   
4. Jäsenet pystyivät jatkamaan turvallista työskentelyä koronakriisinkin keskellä
   
   Rakennusteollisuus RT:n eri toimialat perustivat yhteisen koronaryhmän, joka laati yhteistyössä viranomaisten kanssa toimintaohjeita rakennusalalle. INFRAn jäsenyritysten kyselytulvan ottivat vastaan lakitiimi ja piiriyhdistysten toiminnanjohtajat. Lakitiimi tiedotti jäsenille lähes viikoittain ja välillä useamminkin siitä, miten turvallinen työskentely voi jatkua työmailla.
   
   
5. Työehdoista sovittiin kriisiajan hengessä: tiiviisti ja tehokkaasti
   
   TES-neuvottelutulos syntyi asfalttialalle 16.3. sekä maa- ja vesirakennusalalle 3.4. Sopimuskaudeksi sovittiin 22 kk. Sopimusten palkkoja korottava vaikutus 2,9 % oli yleisen linjan mukainen. Muiltakin osin sopimusten sisältö kehittyi alan kannalta suotuisasti. Erillinen kriisilauseke mahdollistaa työehtosopimusmuutoksia, mikäli koronatilanne aiheuttaa työmarkkinoilla yleisiä palkanalennuksia tai muita sopimusehtojen muutoksia.
   
   
6. Jälleenrakennuskampanja sai laajan medianäkyvyyden
   
   INFRAn aktiivisesti ideoima ja edistämä Rakennusteollisuuden Jälleenrakennusteollisuus-kampanja vaikutti koronaelvytyksen kohdentamiseksi rakentamiseen, eli syksyn budjettiriiheen, lisätalousarvioihin ja EU:n koronaelpymispaketin sisältöön.
   
   Rakentajien elvytysviestit näkyivät alueellisessa ja valtakunnallisessa mediassa sekä somessa. Tapaamisissa poliitikkojen, virkamiesten ja sidosryhmien kanssa alan näkemykset tuotiin laajasti päättäjien tietoon. Hallituksen neljäs lisätalousarvio olikin historiallisen suuri, ja liikenneinvestoinnit olivat siinä keskeinen elvytyskohde saaden 1,3 Mrd euron lisärahoituksen.
   
   
7. Alueellinen vaikuttaminen nostettiin etulinjaan
   
   INFRAn ja Talonrakennusteollisuuden alueilla työskentelevät toimihenkilöt kontaktoivat yhdessä, Rakennusteollisuuden yhteisiä jälleenrakennusviestejä ja -materiaaleja hyödyntäen paikalliset kansanedustajat sekä alueen kuntien ja medioiden edustajat.
   
   Syksyn mittaan maakuntien päämedioihin nousi useita artikkeleita, joissa toistuivat RT:n yhteiset elvytysviestit. Painetta rakentamalla elvyttämiseen luotiin maakunnissa, ja se tuntui Arkadianmäellä asti.
   
   Alueellisen vaikuttamisen erityisenä painopisteenä oli julkisten hankintojen kehittäminen (ks. kohta 2).
   

Vuosi 2020 oli erityinen. Vanhat toimintatavat heitettiin osin nurkkaan, ja uusia otettiin tilalle. Infrarakentajille vuosi oli kokonaisuudessaan silti suotuisa. Pelot rakentamisen hyytymisestä eivät toteutuneet. Monelle yritykselle vuosi oli jopa erityisen hyvä. Esimerkiksi teiden päällystystä tehtiin enemmän kuin 15 vuoteen, noin 4000 kilometriä, ja halventuneen bitumin ansiosta kohtuuhintaan.

Näistä asetelmista on hyvä lähteä yrittämään yhä ylemmäs vuonna 2021.

INFRA ry toivottaa kaikille jäsenilleen ja sidosryhmilleen menestystä alkaneelle vuodelle! Arvokas työ yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi jatkukoon vahvana.

Paavo Syrjö toimitusjohtaja INFRA ry