Autoilijat palaavat 1960-luvulle – rahareikiä teissä ja koko liikenneverkossa

KULUVA  VUOSI tulee olemaan valitettavasti ennätysvuosi. Koskaan aiemmin 50 vuoden aikana Suomessa ei ole päällystetty teitä yhtä vähän kuin tänä vuonna.

Ennätysvuosi tulee näkymään kaikille tiellä liikkujille. Sen lisäksi se kertoo karusti, ettei toimivan liikenneverkon merkitystä täysin ymmärretä. Päätöksenteossa unohtuu, ettei kärryillä pysyminen riitä kilpailussa pärjäämiseen, vaan myös eteenpäin vievän väylän on oltava kunnossa.

Kuluneen hallituskauden alussa saimme perusväylänpitoon tuntuvan lisärahoituksen, jolla onnistuimme pysäyttämään korjausvelan kasvun. Rahoitus romahti kuitenkin täksi vuodeksi 370 miljoonalla eurolla. Nyt uhkana on, että saavutettu parannus hukataan ja entistäkin reikäisemmät tiet tekevät paluun.

Perusväylänpidossa häviämme auttamattomasti monille verrokkimaille. Esimerkiksi yksityisteihin investoiminen jää Suomessa merkittävästi jälkeen siitä, mitä se on Ruotsissa. Olemassa oleviin väyliin panostamisen lisäksi toimivat yhteydet edellyttävät investointeja uusiin hankkeisiin.

KASVU SYNTYY vain sinne missä liikenneverkko toimii. Toimiva liikenneverkko merkitsee kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin ja Suomen kilpailukyvyn turvaamista. Sujuvilla ja vähäpäästöisillä yhteyksillä on myös todellista merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Suomi kompastuu nopeasti, mikäli vienti ei vedä. Teollisuudelle sujuva liikenne on ykkösasia. Vain toimivalla infralla mahdollistamme 60 miljardin euron tavaraviennin ja 30 miljardin euron palveluviennin.

Tutkimusaineisto kertoo karusti, miten paljon suuremman osan logistiikkakulut haukkaavat yritysten liikevaihdosta Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin – kilpailijamaihin. Olemme selvästi kauempana esimerkiksi metsäteollisuuden päämarkkinoista. Mitä heikommat yhteydet meiltä Suomesta on maailmalle, ja mitä huonommat Suomen sisäiset liikenneverkot ovat, sitä enemmän annamme etumatkaa kilpailijoille.

TÄLLÄ HETKELLÄ Suomessa on odottamassa hyviä raideinvestointeja kymmenen miljardin euron edestä. Pisimmälle on ehditty Pisararadan ja Turun tunnin junan suunnittelussa. Pisararata on edellytys sille, että koko Suomen rautatieverkko saadaan toimimaan järkevällä tavalla.

Kahden mainitun lisäksi keskeisiä hankkeita ovat Tampereen suunnan tunnin juna ja osana sitä lentorata. Itärataakaan ei kannata unohtaa.

Perinteisellä budjettikehysmenettelyllä kymmenen miljardin raidehankkeiden rahoittaminen ei ole mahdollista, ja siksi niitä varten perustetut hankeyhtiöt ovat käänteentekevä askel.

Raideliikenne näyttää elävän renessanssia. Myös kaupunkien sisäistä liikennettä sujuvoittavia raidehankkeita on pohdinnassa useita: Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla puuhataan ratikkaa, Helsinkiin on tulossa Raide-Jokeri ja Espoossa Länsimetroa jatketaan Matinkylästä länteen. Nämä ovat tärkeitä ja kannatettavia hankkeita, joita koskevassa päätöksenteossa tarvitaan kaukokatseisuutta ja raideinvestointien merkityksen laaja-alaista ymmärrystä.

Raide- ja muiden liikenneyhteyksien kehittämiseen suunnatut varat eivät ole kuluerä, vaan investointi. Kyse ei ole vain tuotteiden ja raaka-aineiden liikkumisen edistämisestä, vaan myös työvoiman saatavuuden parantamisesta, päästöjen vähentämisestä ja arjen sujuvuuden edistämisestä – siis kasvun ja hyvinvoinnin mahdollistamisesta.

SEURAAVALLA HALLITUKSELLA on kolme tärkeää tehtävää, joilla varmistetaan Suomen kilpailukyky, otetaan kaupungistumisesta ajoissa koppi ja torjutaan ilmastonmuutosta.

  1. Raideliikenteen kehittämishankkeiden edistäminen. Siinä valtion apuna ovat kunnat ja muut hankeyhtiöihin sijoittavat.
  2. Perusväylänpidon rahoituksen nostaminen sille tasolle, millä se oli parin viime vuoden aikana eli 1,3 miljardiin euroon vuodessa. Lisäksi investointeihin tulisi taata noin miljardi euroa vuodessa. Näin liikenneinfran rahoitus vastaisi yhteensä yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta.
  3. Kahdentoista vuoden valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka tekemistä myös viime vuonna voimaan tullut laki edellyttää. Suunnitelman hankelista on saatava valmiiksi ja hankkeiden rahoitus on varmistettava tulevan hallituskauden ensimmäisellä puolikkaalla.

Koska hallituskausi on lyhyt, haluaisin antaa niin valtiolle, kunnille, yrityksille kuin meille kaikille suomalaisille yhteisen pidemmän aikavälin tavoitteen. Tehdään Suomesta toimivien yhteyksien maa, jossa on nopea kaksiraiteinen ja nelikaistainen runkoverkko.

Paavo Syrjö
Toimitusjohtaja
INFRA ry

Teksti on julkaistu aiemmin Rakennusteollisuus RT:n blogissa
Katso myös: www.sujuvaliikenne.fi


Millainen merkitys sujuvalla liikenteellä on Suomen elinkeinoelämälle? Miten infrainvestoinneilla vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen? Millaisia terveisiä Paavo Syrjö lähettää tulevalle hallitukselle? Kuuntele podcast! 

KOMMENTOI KIRJOITUSTA

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s