RAIDE-JOKERI-ALLIANSSIN viime viikolla julkistama kustannusarvio on herättänyt julkista keskustelua siitä, miten tulevaisuudessa on vältettävissä tilanne, jossa rakennushankkeen kustannukset nousevat merkittävästi hankkeen toteuttamispäätöksen jälkeen. Tarkemmin kyse on siitä, missä vaiheessa suurten rakennushankkeiden kustannukset olisi järkevintä tuoda poliittiseen päätöksentekoon ja toisaalta siitä, miten osaisimme arvioida paremmin eri suunnitelmavaiheiden kustannusarvioiden luotettavuuksia. Tällä kirjoituksella osallistun keskusteluun siltä pohjalta, mitä me Raide-Jokeri-projektissa olemme tästä oppineet.

Päätösajankohta vaikuttaa kustannustiedon luotettavuuteen

Päällimmäinen ajatukseni on, että tämän kokoluokan ja vaativuustason hankkeet pitäisi suunnitella pidemmälle ennen toteutuspäätöksen tekemistä. Mitä pidemmälle suunnittelua viedään, sitä luotettavampaa kustannustietoa saadaan. Päätöksenteon oikean ajankohdan haarukoiminen vaatii kuitenkin tasapainoilua: jos suunnittelua viedään pidemmälle, se maksaa enemmän. Toisaalta, jos hankkeesta päätetään epätarkoilla suunnitelmilla, on riskinä kustannusten kannalta epävarmempi tilanne.

Rakentamisen kustannusten ennakkoarviointi sisältää aina epävarmuuden sietoa ja tuntemattomaan varautumista. Mikäli varhaisessa vaiheessa tehdyt kustannusarviot toteutuisivat kerrasta toiseen ilman merkittäviä ylityksiä tai alituksia, olisi se oikeastaan huolestuttavaa. Silloin kustannusarviot sisältäisivät merkittäviä riskivarauksia, jotka aina käytettäisiin. Toivottava tilanne olisi sellainen, että päätökset tehtäisiin perustuen riittävän suuriin kustannusarvioihin, mutta tällöin niistä pitäisi joskus löytyä myös merkittäviä säästöjä tarkemmassa suunnittelussa ja toteutusvaiheessa. Muussa tapauksessa osassa hankkeista tehtäisiin ns. ylilaatua.

Päätöksenteon oikeaa ajankohtaa pohdittaessa tulee huomioida hankkeiden erilaisuus. Rutiinihankkeissa epätarkempi suunnittelutaso voi riittää kustannusten määrittelemiseen hyvinkin, mutta tehtäessä täysin uudenlaisia ratkaisuja tulee suunnittelunkin olla pitkällä päätöksiä tehtäessä. Päätöksenteon oikea-aikaisuutta ei siis välttämättä voida määrittää pelkästään hankkeen koon perusteella, vaan on otettava huomioon myös ja etenkin se, sisältääkö hanke kokonaan uusia ratkaisuja ja kompleksisuutta sekä sitä kautta myös riskejä.

Vaikka Helsingissä on rakennettu raitioteitä jo yli sadan vuoden ajan, olisi Raide-Jokeri toteutuessaan seudun ensimmäinen pikaraitiotie. Pikaraitiotiemaailma on meille kokonaan uusi, joten projektissa on tehty myös paljon pioneerityötä muun muassa laatutason määrittelyn suhteen. Sellaiset suunnittelua ohjaavat dokumentit, jotka tavallisesti aloitettaessa ovat valmiina käytettävissä, on Raide-Jokeri-projektissa tehty itse. Näin olemme tehneet työtä, joka hyödyttää myös tulevia pääkaupunkiseudun pikaraitiotiehankkeita. Helsingissä on myös tyypillisesti rakennettu raitioteitä muun kadunrakentamisen yhteydessä niin, että kustannukset on laskettu erikseen katurakentamiselle ja raitiotielle. Kustannustietämys siitä, miten paljon kadunrakentamista joudutaan tekemään pelkästään raitiotien vuoksi, on ollut jossain määrin puutteellista.

Allianssimalli sopii monimutkaiseen hankkeeseen

Kokemustemme mukaan allianssi soveltuu hyvin toteutustavaksi monimutkaiseen ja laajaan hankkeeseen, jossa on käynnistysvaiheessa vielä paljon epävarmuuksia. Tilaajan, urakoitsijan ja suunnittelijan yhteistyö on mahdollistanut ratkaisujen pohtimisen yhdessä ja tuonut varmuutta myös kustannuslaskentaan, kun urakoitsijan ajantasaista tietoutta hinnoista ja rakentamisesta on voitu hyödyntää. Allianssimalliin kuuluva systemaattinen ja jatkuva parantaminen on mahdollistanut kurssin muuttamisen tarvittaessa lennosta ja esimerkiksi epävarmuutta on tiiviin yhteistyön ansiosta siedetty hyvin. Allianssimallilla toteutettaessa mahdolliset ongelmat tulevat syliin jo varhaisessa vaiheessa: esimerkiksi nyt kustannusten nousu on tiedossa jo ennen rakentamisen aloittamista. Lisäksi mallin ansiosta myös tilaajaosapuoli tuntee yksityiskohtaisesti sen, mitä allianssissa laadittu kustannusarvio pitää sisällään.

Raide-Jokerin rataan allianssi ei kuitenkaan ole onnistunut tekemään merkittävästi kustannuksia alentavia innovaatioita, vaikka pienempiä säästöjä onkin tehty. Tämä johtuu siitä, että merkittävästi kustannuksiin vaikuttavat asiat, kuten reitin ja pysäkkien sijainnit, on jo aiemmissa vaiheissa lyöty lukkoon. Talopuolen termistöä lainatakseni tilaohjelmaan ei ole voitu tehdä muutoksia. Allianssille etukäteen ladatut odotukset innovaatioiden ja säästöjen suhteen olivatkin tältä osin epärealistisia, kun liikkumavaraa perusratkaisujen kanssa oli niukasti. Toisaalta allianssissa on saatu aikaan merkittäviä säästöjä varikon kustannuksissa, jotka kehitysvaiheen alkumetreillä alkoivat paisua huolestuttavasti. Varikon tilaohjelmaa radikaalisti muuttamalla hintaa saatiin lopulta alas noin 20 miljoonan euron verran.

Miten tästä eteenpäin?

Rakennushankkeisiin liittyvän päätöksenteon valmistelu kaipaa siis kehittämistä. On tärkeää saavuttaa yhteinen ymmärrys eri suunnittelutasoilta saatavan kustannustietouden luotettavuudesta ja hyväksyä se, että varhain tehdyn kustannusarvion luotettavuus on myöhemmin tehtyä heikompi. Yleisemmin koko alalle olisi hyvä luoda standardit eri tasoisiin suunnitelmiin perustuvien kustannusarvioiden luotettavuudelle, sekä määritellä eri tarkkuustasoille ja hanketyypeille sopivat riskimarginaalit. Suurissa hankkeissa hyvä käytäntö voisi lisäksi olla ulkopuolisen asiantuntijan tekemä arviointi päätöksentekoon vietävälle kustannusarviolle.

Raide-Jokerista saatujen oppien perusteella allianssimallia kannattaa hyödyntää tulevissakin suurissa rakennushankkeissa. Allianssin kehitysvaiheessa kannustinjärjestelmää voisi olla mahdollista muokata niin, että palveluntuottajat saavat mahdollisimman alhaisesta tavoitekustannuksesta bonusta. Tämä edellyttäisi nimettömän kustannuskritiikin sisällyttämisen tarjousvaiheeseen, jotta kaikki osapuolet osaisivat arvioida luotettavammin tilaajan asettaman kustannusarvion luotettavuutta. Raide-Jokeri-allianssissa suunnittelijat ja urakoitsijat kilpailutettiin erikseen, eikä kehitysvaihe alkanut kaikkien osapuolten kesken kerralla, vaan varsinaista kehitysvaihetta edelsi tilaajien ja suunnittelijoiden lyhyt välivaihe. Tämä ei integraation ja toiminnan oikean suuntaamisen kannalta ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevissa hankkeissa allianssin kehitysvaihe olisikin parempi käynnistää kerralla, vaikka suunnittelijan ja urakoitsijan kilpailutukset tehtäisiinkin erikseen. Kehitysvaiheessa on myös varattava riittävästi aikaa toiminnan suunnitteluun avainhenkilöiden kesken ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä.

Juha Saarikoski
Kirjoittaja on Raide-Jokerin tilaajan projektijohtaja
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Raide-Jokerin blogissa