Hyvä kohtelu on kivaa, mutta sekään ei riitä

anu_2016Anu Ginström
päätoimittaja, viestintäpäällikkö
INFRA ry
twitter.com/gnstrm

TÄNÄ SYKSYNÄ on puhuttu paljon rakennushankkeiden pilkkomisesta runsaisiin alaurakoihin ja alan vaikeudesta parantaa tuottavuutta ja laatua näissä monitoimijaisissa henkkeissa.

Ei ole ehkä reilua (eikä ainakaan realistista) vaatia paluuta 1970-luvun malliin, jossa yksi iso urakoitsija toteutti urakat yksin. Elämme erikoistujien aikaa. Isoistakin menestyvät ne, jotka osaavat taitavimmin yhdistellä omaa ja kumppanien erityisosaamista tehokkaaksi toimitusketjuksi.

Kun yksi iso tilaa ja kymmenen pientä erikoisosaajaa toteuttaa, vastuu hankkeesta kuitenkin pirstaloituu. Monen toimijan rakennustyömaalle on vaikea luoda tehdasmaisia, vakioituja olosuhteita, joissa tuotantopanosten ja prosessien tosiaikainen johtaminen olisi mahdollista.

Pirstaleisuuttakin voidaan silti hallita ja asteittain vakioida, kunhan raivataan esteet hyvän johtamisen tieltä.

TYÖN HUOLELLINEN suunnittelu ja päätoteuttajan todelliset mahdollisuudet johtaa työmaata ovat peruslähtökohta. Selkeät työnkulut, selkeät odotukset eri työvaiheille, tarkka dokumentointi ja yritysrajat ylittävä osaamisen arvostus niin ikään.

Myös päätoteuttajan johtamistaidot on pantava puntariin. Kyse ei ole vain asioiden, vaan myös – ja ennen kaikkea – ihmisten johtamisesta. Hyvä yhteishenki ja työmaan osallisten keskinäinen kunnioitus syntyvät esimerkillisestä ja inspiroivasta johtajuudesta.

Osaamisen arvostuksen on lähdettävä alan sisältä. Kelvottomaksi todetulta alaurakoitsijalta ei pidä enää tilata. Hyväksi havaituista kumppaneista taas tulee pitää kiinni silloinkin, kun joku tarjoaa saman työn halvemmalla. Raha tulee kyllä takaisin pienempinä kustannuksina matkan varrella.

Arvostusta ja osaamisen kunnioitusta on myös alaurakoitsijoiden hyvä kohtelu. Epäkohdan havainneen alaurakoitsijankaan ei pidä tyytyä kertaamaan tapahtunutta omassa ABC:n kahvitaukoporukassaan, vaan viedä asiaa rakentavasti eteenpäin urakan johdolle.

EIKÄ TÄMÄKÄÄN RIITÄ. Hyvä kohtelu on kivaa, mutta vielä tärkeämpää ovat yhteiset tavoitteet ja yhteiset kannustimet koko urakointiketjussa. On varmistettava, että kaikki voittavat, jos hanke toteutuu suunnitelmien mukaan.

Yle Uutiset kertoi 19.11.2017, että Helsingin kaupunki harkitsee ottavansa jatkossa katutöissä kilpailukriteeriksi myös urakan keston. Tämäkin on yksi keino ohjata kaikkia ketjun osia tekemään osuutensa hyvin.

Jotta yhteinen tavoite toteutuisi, pääurakoitsijan alaurakoitsijoineen on istuttava jo suunnitteluvaiheesta alkaen saman pöydän ääreen, ja kaikkien osapuolten pitää päästä vaikuttamaan lopputulokseen. Saman pöydän äärellä se kaverin kunnioituskin kasvaa.

INFRA RY JA DESTIA tekevät tänä talvena historiaa käynnistämällä kiertueen, jolla pienet ja isot infra-alan osaajat haastetaan keskustelemaan yhdessä tekemisen kipupisteistä.

Lue mistä on kyse, ja tule tekemään kanssamme mahdottomasta mahdollista!

KOMMENTOI KIRJOITUSTA

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s