Mittareilla metsään?

Blogi_MarkoS
Marko Salomäki

työturvallisuuspäällikkö
Kreate Oy

VAIHDOIN TOISELTA alalta infrarakentamisen pariin ja hämmästyin.

Työmaan turvallisuustason mittaamiseen käytettyjen MVR- ja TR-mittarien mittaustuloksista on tullut useissa yrityksissä osa palkitsemis- ja sanktiointiperusteita. Tässä on langettu helppouden houkutukseen ja heitetty samalla lapsi pesuveden mukana. Hyvästä järjestelmästä on tehty turvallisuuden jarru.

Vanha viisaus kuuluu: ”Sitä saat, mitä mittaat”.

Mutta saatko kuitenkaan?

MITÄ TAPAHTUU rakentavalle turvallisuusyhteistyölle, kun mittaustuloksen panoksena on euroja?

Yhteisellä mittauskierroksella urakoitsija ei ole innokas keskustelemaan turvallisuudesta, kun kaikki energia menee siihen, ettei mitään ongelmallista vahingossakaan huomattaisi. Turvallisuuspuutteita on kiusaus ennemmin pimittää kuin tuoda niitä esiin palkkion menettämisen tai sanktion pelossa.

Samaan aikaan valvontamittaajalla on taloudellinen kannustin löytää kaikki mitättömätkin puutteet ja keskittyä negatiivisten havaintojen tekemiseen. Mittareita käytetään ruoskana.

Mitä rakentavaa ruoskimalla saa aikaan? Ehkä pyramidit ja Kiinan muurin, mutta niillä työmailla ihmishenki ei paljon painanut. Pelon ilmapiiri ei auta kehittämään työturvallisuutta.

Mitä pitäisi tehdä toisin, jotta tästä ansasta päästäisiin eroon?

MVR- JA TR-MITTAUKSIA tulisi tehdä rakentavassa yhteistyössä, pyrkien kehittämään työpaikan turvallisuutta avoimesti.

Sopimuksiin ei pitäisi kirjata mittarien tavoitetasoksi 95 prosenttia tai vastaavaa. Turvallisuudesta palkitseminen pitää keskittää ennemminkin oikeiden asioiden tekemiseen, virheiden korjaamiseen ja niiden uusiutumisen ehkäisemiseen. Palkitsemisen ja sanktioinnin pitää keskittyä niille osa-alueille, joissa yritys katsoo olevan eniten ongelmia.

Esimerkki: Kuvitteellinen yritys Änkyrä Oy on huomannut työmaillaan olevan tyypillistä, että aliurakoitsijoilla ei ole käytössä suojalaseja eikä telineitä käytetä asianmukaisesti. Lisäksi aliurakoitsijoilta ei saada tunti- ja tapaturmatietoja.

Johto päättää korjata puutteet ja käyttää työkaluna turvallisuuspalkkiota. Sopimukseen kirjataan progressiivinen palkkio. Se kasvaa sitä isommaksi, mitä vähemmän tarkastusmittauksissa havaitaan ongelmia. Jos suojalasien käytössä ei ole yhtään puutetta kuukauden kestävän työmaan aikana, palkkio on 1000 euroa. Jos havaintoja on 1–3, palkkio on 500 euroa, ja tätä useammat havainnot leikkaavat palkkion pois. Sama toteutetaan telineiden osalta, suhteuttaen palkkion suuruus riskin vakavuuteen. Tunti- ja tapaturmatietojen raportoinnin laiminlyönnistä määrätään tuntuva sanktio.

NÄIN ÄNKYRÄ OY on puuttunut keskeisimpiin havaitsemiinsa turvallisuuspuutteisiin, mutta se ei ole silti rampauttanut yhteistyötä turvallisuustasomittauksissa.

Hyvän palkitsemisen tai sanktioinnin periaatteet ovat yksinkertaiset.

Palkkion tai sanktion on oltava:

  • sidottu työsuoritteeseen, joka tulee toteuttaa halutulla tavalla
  • realistisesti mahdollista saavuttaa tai välttää omalla tai oman työporukan toiminnalla
  • perusteiltaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja kannustava
  • selkeä ja yksiselitteinen sekä viestitetty niin, ettei epäselvyyksiä synny.

KOMMENTOI KIRJOITUSTA

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s