Meidän pitää oppia rakentamaan kaupunkeja

sarela_fbMikko Särelä
projektipäällikkö, Aalto Yliopisto
Lisää kaupunkia Helsinkiin
-ryhmän ja YIMBY conin perustaja
(kuva Vessi Vessi Visuals)

LIIKKUMINEN ON tärkeässä roolissa kaikkien ihmisten arjessa.

Liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, pääseekö ihminen (1) minne haluaa ja (2) milloin haluaa, ja onko palvelu siihen käytetyn (3) ajan ja (4) rahan arvoista, (5) mukavaa, (6) voiko siihen luottaa ja (7) tarjoaako se vapauden päättää ja muuttaa
suunnitelmia.

SUOMEN VÄESTÖ keskittyy kovaa vauhtia muutamiin suuriin kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsingin seudulle. Kahdessa vaalikaudessa seudun väkiluku kasvaa 160 000 asukkaan eli melkein Turun verran. Uudet asukkaat tekevät puoli miljoonaa matkaa päivässä.

Liikenteen infrastruktuurin rakentaminen muistuttaa monella tavalla herttakuningattaren juoksukilpailua: koko ajan pitää juosta kovempaa vain pysyäkseen paikallaan. Kasvavan kaupungin liikennejärjestelmä ei ole koskaan valmis.

Samalla kaupunkien kasvussa on tapahtunut käänne.

Kun ennen kaikkialla pyrittiin tarjoamaan samaa väljien lähiöiden ja omakotitalojen tilkuttamaa maisemaa, nyt suurissa kaupungeissa on suunta kohti tiivistä ja urbaania asuinympäristöä. Moottoritiet vaihtuvat kaduiksi. Joukkoliikenteessä siirrytään kustannuksiltaan, tilankäytöltään ja palvelutasoltaan tehokkaaseen ratikkaan.

Juuri tästä on kyse ratikoiden renessanssissa: hyvin suunniteltu ratikkalinja tarjoaa 80 prosenttia metron nopeudesta ja paremmin saavutettavat pysäkit 20 prosentilla metron kustannuksista, kunhan ratikat saavat omat kaistat ja oikeasti toimivat liikennevaloetuudet.

KAUPUNGIN TIIVISTYMINEN luo uusia haasteita liikenneinfrastruktuurin rakennusvaiheessa.

Esimerkiksi rakentamisen aikaiset poikkeusjärjestelyt on totuttu hoitamaan niin, että autoille järjestetään poikkeusreitti ja kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkuvat saavat pärjätä omillaan.

Malliesimerkki ovat Pasilan aseman poikkeusjärjestelyt, joissa yhteys aseman ja raitiovaunupysäkkien välillä on poikki vuosikausia. On tainnut suunnittelijalta unohtua, että kyse on yhdestä Suomen vilkkaimmista rautatieasemista ja merkittävästä joukkoliikenteen vaihtopaikasta.

TIIVISTYVÄSSÄ KAUPUNGISSA on vähemmän tilaa erilaisille ratkaisuille kuin korpeen rakennettavalla maantiellä – ja paljon enemmän ihmisiä. Suomessakin on opittava suunnittelemaan ja toteuttamaan ratkaisuja, jotka sopivat tiiviiseen kaupunkiympäristöön.

Samalla pitää oppia tekemään työtä yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Kaupungin luonteeseen kuuluu, että niissä asuu ihmisiä, joilla on oma elämänsä ja omat suunnitelmansa ja tapansa käyttää kaupunkiympäristöä.

Ilman paikallisten tietotaitoa rakennushankkeissa jyrätään herkästi asioita, jotka tekevät juuri tästä alueesta yksilöllisen ja tärkeän paikan ihmisille. Samalla vahingossa tuhotaan sitä hyvinvointia, jonka takia ihmiset haluavat asua kaupungissa.

KOMMENTOI KIRJOITUSTA

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s