Harri Kailasalo
hallituksen puheenjohtaja,
Rakennusteollisuus RT
(kuva Tomi Parkkonen)

KESKUSKAUPPAKAMARIN TEETTÄMÄN, syksyllä 2016 julkaistun Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksen perusteella Suomessa toimivista yrittäjistä lähes 60 prosenttia arvioi liikenneyhteyksien vaikuttavan paljon tai erittäin paljon yrityksensä sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. Tulos ei yllätä.

Pitkäjänteinen, eteenpäin katsova liikennepolitiikka on kilpailutekijä, joka pitkälti määrittelee, millaisia edellytyksiä kunnalla on kasvaa ja menestyä. Muuttovoittoiset alueet keskittyvät maassamme keskeisten liikenneväylien varrelle. Sujuvat liikenneyhteydet, joukkoliikenneratkaisut ja tekniset verkostot synnyttävät ympärilleen talouskasvua asuntorakentamisen, työpaikkojen ja verotulojen muodossa.

Kaupunkitutkija Heikki A. Loikkasen mukaan tiiviissä kaupunkirakenteessa tuottavuus paranee, kun siellä asuvat ja työskentelevät ihmiset pystyvät vaivattomasti olemaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Etäisyydet pienenevät ja työvoiman liikkuvuus paranee, kun liikenneratkaisut ovat toimivat ja kattavat.

KUNTIEN ON huolehdittava aktiivisesti olemassa olevan infransa inventoinnista ja yhdyskuntatekniikkansa korjausvelan hallinnasta. Samaan aikaan niiden on tärkeä suunnata katse pidemmälle ja investoida rohkeasti myös kasvun ja hyvinvoinnin mahdollistaviin uusiin infrahankkeisiin.

Hyvä esimerkki aktiivisesti kehittyvästä kunnasta on Joensuu, jossa on käynnissä useita vetovoimaa ja sujuvaa liikkumista edistäviä rakennushankkeita. Keskustan kauppatorin kehittäminen ja toriparkki, asema- ja satama-alueiden kehittäminen, Ilosaaren kunnostustyöt sekä Raatekankaan eritasoliittymä edistävät kaikki Joensuun vahvistumista alueensa kasvukeskuksena.

Myös Seinäjoki kehittyy vauhdilla. Kaupungin tavoitteena on keskusta-alueensa kasvattaminen noin 10 000 uudella asukkaalla sekä nouseminen talousalueensa vetovoimaisimmaksi kaupunkikeskittymäksi. Ydinkeskustaan rakenteilla olevat maanalaiset pysäköintiratkaisut tukevat osaltaan tavoitteen toteutumista.

Ei Tamperekaan ole menestynyt sattumalta. Se on tehnyt jo pitkään määrätietoista kaupunkikehitystyötä ja kytkenyt siihen tiiviiksi osaksi kasvua tukevat infrainvestoinnit: muun muassa keskustan alle sijoitetut, modernit pysäköintilaitokset sekä kaupunkiin johtavaa liikennevirtaa sujuvoittavan ja tonttimaata vapauttavan Rantatunnelin. Keskustaan suunniteltu kansiareena sekä raitioliikennehanke jatkavat määrätietoista kehitystyötä.

KUNNAN VETOVOIMAISUUTEEN ei ole helppoja oikoteitä. Tieverkon kunnossapito ja kaupunkiseutujen kasvun tukeminen vaativat pitkäjänteistä ja suunnitelmallista liikennepolitiikkaa, jossa ei pikavoittoja jaella. Tulevaisuuden menestyjäkunta houkuttelee kuitenkin yritystoimintaa ja asukkaita tekemällä rohkeita, eteenpäin katsovia infrapanostuksia, jotka se näkee tuottavuuskehityksensä ajureina.

VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan liikenneverkon voimakas kehittäminen mielletään naapurimaissamme yhdeksi keskeisimmistä kansallisen kilpailukyvyn edistäjistä. Näin pitää olla myös Suomessa, kuntatasosta alkaen.