Anu Ginström
päätoimittaja
INFRA.fi/lehti

”EN TIEDÄ ITSEKÄÄN, mitä mieltä olen tästä asiasta.” ”Kyllä audimies ajaa mieluummin suoraan autolla keskustaan.”

”Se juna jää lumihankeen eikä pääse etenemään. Ihmiset tekevät myös itsemurhia junan alle hypäten. Se on hiljainen juna, koko Hämeenkatu on yhtä junaa. Kuurot ei kuule sitä.”

”Miljardi euroa 50 euron seteleinä painaa 17 000 kiloa. Ratikkakaan ei pysty kuskaamaan sellaista määrää.”

”Tänne tulee se reilut 2 000 ihmistä, mutta ikävä kyllä ne on kaikki työttömiä. Tänne on helppo tulla, kun täällä on perhanasti muitakin työttömiä. Sitten voidaan kimpassa ajella ratikalla, kun ei ole muutakaan tekemistä.”

”Itse olen kyllä käynyt Wall Streetillä, ja siellä on se iso härkä, jolla on ne valtavat pallit, ja kuulemma kun sitä tällä lailla kokeilee, niin saa vaurautta. Se ei ole hirveesti tehonnut, itse oon sen tempun nimittäin tehnyt, mutta kannattaa käydä kokeilemassa.”

”Mihin on Kalevan ABC kadonnut kartalta?”

KESÄKUUSSA 2017 UUDEN, toissa keväänä hyväksytyn kuntalain pitäisi alkaa näkyä täysimittaisesti kuntien toiminnassa.

Laki lisää poliittisen johtamisen painoarvoa.

Kuntatalousohjelmasta tulee uusi väline valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä (12 §). Kunnalla tulee olla pitkän aikavälin strategia (37 §). Toiminnan organisointi ja johtaminen nousevat valokeilaan, kun konserni- ja omistajaohjaus terävöityvät (46–48 §).

Taloussuunnittelun pitää tukea strategian toteutumista ja turvata Oy Kunta Ab:n toiminta. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen (110 §). Jos taseeseen kertyy alijäämää, se on katettava neljässä vuodessa.

Lakiuudistuksen tarkoitus on edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Kunnilla säilyy laaja harkintavalta palvelujen tuottamisessa, kunhan ne järjestetään kestävällä tavalla.

LYHYESTI: KUNTAPÄÄTTÄJÄN tehtävästä tulee jatkossa entistäkin vaativampi.

Kuntalakia käsittelevässä keskustelussa toistuvat sanat asiantuntemus, kuntakonsernin kokonaisetu ja talousosaaminen. Keväällä valtuustoon pääsevän ei enää pitäisi pärjätä pölhöpopulismilla ja letkeillä heitoilla. Myös kuntien virkamiehille lankeaa suuri vastuu lyödä pöytään lukuja ja tietoa, joiden pohjalta uskaltaa tehdä kauaskantoisia päätöksiä.

Tietoa on tarjolla esimerkiksi siitä, miten hyvät väylät, tekniset verkostot ja joukkoliikenneyhteydet sekä taito ostaa markkinoilta parasta teknistä palvelua tuovat kunnille merkittäviä säästöjä ja uusia verotuloja.

KUN SOTE-ASIAT siirtyvät maakunnille, yhdyskuntatekniset palvelut nousevat kunnan toiseksi suurimmaksi menoeräksi opetus- ja kulttuuritoiminnan jälkeen.

Kuntien yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset ovat Kuntaliiton mukaan keskimäärin 372 euroa per asukas (luku ei sisällä kunnan yhtiöiden aiheuttamia kustannuksia).

Onko se paljon vai vähän?

Nipistämällä summasta vaikka vain 8,5 prosenttia esimerkiksi yrityskumppanien tehoja hyödyntämällä keskivertokunta rahoittaisi koko nuorisotoimensa. Puhumattakaan siitä, että panemalla miljoonan yhdyskuntarakenteensa kehittämiseen kunta houkuttelee helposti viisinkertaisen määrän yksityisiä investointeja. (Konsultti voi mainostaa isompiakin lukuja, Infra-lehti on varovaisempi.)

ALUN SITAATIT ovat Tampereen kaupunginvaltuuston marraskuisesta kokouksesta. Keskustelun aiheena oli vuosikausia valmisteltu raitiotiehanke. Valtuusto sekosi suuresta nettiyleisöstä ja hölisi asian vierestä, mutta hyväksyi lopulta hankkeen äänin 41-25.

Kuntien tulevaisuus on vain ja ainoastaan fiksujen päättäjien käsissä. Itku voi tulla, jos tätä ei tajuta ajoissa.

Ja ei, tuleva ratikka ei uhkaa Kalevan ABC:tä. Voi se tietysti tuoda sille muutaman uuden asiakkaan.