PAAVO SYRJÖ, toimitusjohtaja, INFRA ry 

YRITYKSET HAKEUTUVAT toimivien liikenneyhteyksien äärelle.

Etenkin teollisuudelle hyvät yhteydet ovat yksi tärkeimmistä sijaintiin vaikuttavista tekijöistä. Jo yksi huonokuntoinen silta voi aiheuttaa yritykselle paljon turhaa vaivaa ja rahanmenoa.

Esimerkiksi metsäteollisuudelle on tärkeää, että raaka-aine saadaan sujuvasti metsästä tehtaalle ja tehtaalta eteenpäin asiakkaalle. Satamiin, rautateille ja rajanylityspaikoille on päästävä kätevästi.

Yhtä lailla teknologiateollisuudelle on ensiarvoisen tärkeää, että isojen, painavien koneiden matka tehtaalta satamaan on mahdollisimman lyhyt. Väyläverkoston on kestettävä painavaa lastia, eikä logistiikkayhteyksissä saa olla turhia hidasteita.

Kyse on myös väylien kunnossapidosta. Kuljetusten on pysyttävä aikatauluissa. Jos laiva lähtee aikataulun mukaan torstaina aamuyhdeksältä ja edellisenä yönä on hirveä lumimyräkkä, tien on oltava aamulla aurattuna siinä kunnossa, ettei Intiaan myyty voimalaitoksen moottori jää matkan varrelle ja myöhästy.

YRITYSTEN ON PYSTYTTÄVÄ luottamaan logistiikan toimivuuteen. Siinä väyläverkoston kunnolla on paljon merkitystä.

Jos verrataan suomalaisia valmistavan teollisuuden yrityksiä keskieurooppalaisiin, suomalaiset lähtevät jo valmiiksi takamatkalta, koska yritykset ovat kaukana asiakkaista. Tuskin haluamme, että logistiikalla annetaan vielä lisää etumatkaa muille?

Haastavin tilanne lienee Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa välimatkatkin ovat monesti pitkiä. Yksittäisellä heikkokuntoisella tai liian matalalla sillalla voi olla suuri merkitys. Sellaisen vuoksi esimerkiksi puurekka joutuu kiertämään kymmeniä kilometrejä tai pahimmillaan yli sata kilometriä.

Kaupan ja palvelualan yrityksille taas on tärkeää sijoittua paikkaan, jossa niillä on markkinat sekä asiakkaat ja työntekijät hyvien yhteyksien päässä. Silloin kyse on myös hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä. Tietointensiivisessä työssä liikenneyhteyksillä ei ole yhtä suurta merkitystä.

HYVIEN VÄYLIEN ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle keskittyy yritystoimintaa, asuntoja ja verotuloja.

Kunnat pystyvät vaikuttamaan omilla kaavoituspäätöksillään paljon siihen, millaisia yrityksiä ne houkuttelevat alueelleen. Ne siis vaikuttavat logistisilla tekijöillä elinvoimaisuuteensa. Näitä vetovoimatekijöitä ei kannata jättää hyödyntämättä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Y-Studion blogissa.