Teiden äiti – Route 66

blogi_heikki
HEIKKI JÄMSÄ,
 johtaja, INFRA ry  

SUOMEN HALLITUS on yllättänyt positiivisesti tunnistamalla liikenneinfran merkityksen talouden kilpailukykytekijänä sekä työllisyyden parantajana. Ajatus ei ole kokonaan uusi. Jo 1930-luvulla Amerikan suuren laman aikana presidentti Franklin D. Roosevelt käynnisti laajat infrahankkeet työttömyyden poistamiseksi.

ROOSEVELTIN AIKANA sai alkunsa muun muassa kulttimaineen saanut Route 66, joka ulottui idän Illinoisista Chicagosta aina länsirannikon Californiaan. Tie sai mustan asfalttipäällysteen kokonaisuudessaan vuonna 1938.

Route 66 oli tärkeä yhteys, kun maanviljelijät pakenivat 1930-luvulla keskilännen suurta kuivuutta länsirannikolle töiden ja paremman elintason perässä.

John Steinbeck kuvasi näitä länteen matkaavia oklahomalaisia maanviljelijöitä erinomaisessa teoksessaan Vihan hedelmät, joka julkaistiin vuonna 1940. Steinbeck viittasi kirjassaan Route 66:een nimellä Teiden Äiti (Mother Road).

TIEN RAKENTAMISEN seurauksena teiden varrella sijainneiden yhdyskuntien talous kääntyi kasvuun. Maantie toi vaurautta ja palveluliiketoiminta kukoisti.

Liikenteen kasvaessa tarvittiin motelleja, kahviloita, huoltoasemia ja kauppoja. Infra mahdollisti uudenlaisen taloudellisen toimeliaisuuden.

Logistiikka hyötyi Route 66:n välityskyvystä. Toisen maailmansodan aikana Kalifornian sotateollisuus toimitti materiaalia ja tarvikkeita itärannikolle Teiden Äitiä pitkin.

Vapaaseen liikkumiseen liittyy kiinteästi myös kulttuurinen ulottuvuus. Ei ole yllättävää, että Route 66:n vaikutus on kirjallisuuden lisäksi piirtynyt syvästi etenkin musiikkiin. Tien nimeä kantavasta kappaleesta on tullut klassikko, jonka on levyttänyt moni valovoimainen yhtye Chuck Berrystä Rolling Stonesiin.

Myös The Eaglesin ”Take it easy” kuvastaa tunnelmia Route 66:lla Arizonassa Winslowissa (”Well, I’m a standing on a corner in Winslow, Arizona and such a fine sight to see… It’s a girl, my Lord, in a flatbed Ford slowin’ down to take a look at me…”). Winslowissa kannattaa pysähtyä fiilistelemään matkalla Crand Canyonille.

AMERIKAN KULTTUURI siirtyi vuonna 1975 Suomeen, jolloin muun muassa Jussi Raittinen levytti kappaleen nimellä Valtatie 66 (tosin M.A. Numminenkin teki oman mielenkiintoisen versionsa).

Kyseessä on nykyinen Kantatie 66 Orivedeltä Lapualle. Kappaleessa Raittinen lähettää terveisiä tienpitäjälle: ”Vielä Teeveehoolle värssyn omistan / Kun on tehnyt meille tien noin surkean / Tehkää uus, valtatie kuuskytkuus”.

Lisäksi Raittinen havaitsi, että Torisevalla on kuoppia tiellä. En ole käynyt paikalla, joten kommentoikaa, vieläkö kuoppia löytyy.

Hallituksen korjausvelkaohjelma pureutuu teiden kuntoasiaan 40 vuotta Raittisen esityksen jälkeen.

Jos päätät tänään tunnelmoida matkaa Kantatie 66:lla ja tarkistella sen kuntoa, kannattaa kuitenkin poiketa tieltä hieman sivuun Mänttään. Siellä on mainio Serlachiuksen taidemuseo ja metsätehtaiden historiasta kertova näyttely.

TEHTAAN PERUSTAMINEN juuri Mänttään oli logistiikan kannalta kaiken järjen vastaista. Keskelle korpea ei mennyt edes kunnon maantietä.

Puuhioketta soudettiin ensin vesireittejä, kunnes siirryttiin kärrykuljetukseen. Höyrylaivaakin tarvittiin ennen kuin tavara saapui Hämeenlinnaan, josta se siirtyi rautatiellä eteenpäin.

Menneen ajan patruunat olivat rautaisia uskaltajia, jotka uhmasivat logistiikan peruslakeja. Vastaavia uskalikkoja ei ole enää, koska kilpailu on liian veristä. Yritykset ymmärtävät erinomaisesti sijainnin tärkeyden. Juuri julkaistun Kauppakamarin selvityksen mukaan liikenneyhteydet ja markkinoiden läheisyys ovat tärkeimpiä tekijöitä, kun yrityksiltä kysytään, mitkä asiat vaikuttavat niiden sijaintiin ja toimintaedellytyksiin.

INFRA VAIKUTTAA yhdyskunnan toimivuuteen, talouteen ja työllisyyteen. Suomen kilpailukyvyn edellytysten varmistamiseksi etenkin väyläinfra tarvitsee jatkossa pitkäjänteistä ja ennakoivaa, useamman hallituskauden yli jatkuvaa investointi- ja ylläpito-ohjelmaa.

Tähän liittyviä tutkimushankkeita on jo käynnissä, joten tulevaisuutta kohti! Tehdään Suomesta Pohjois-Euroopan merkittävä logistinen keskus. Teiden äidin veroinen menestystarina.

KOMMENTOI KIRJOITUSTA

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s