Korjataanko teitä jo liikaa?

Blogi_Paavo2
PAAVO SYRJÖ,
 toimitusjohtaja, INFRA ry 

HALLITUS ON tänä vuonna kohdistanut lähes miljardi euroa liikenneväylien korjaamiseen. Tuolla rahalla on päällystetty teitä, korjattu siltoja ja parannettu ratoja.

Valtion päätökset ovat olleet positiivisia, ja ne koskevat koko hallituskautta. Lisäksi seitsemän kehysriihessä päätettyä isoa hanketta on vielä kokonaan aloittamatta.

Osittain julkisten urakoiden ansiosta yritysten työkanta on juuri nyt hyvä. Kesän töistä kilpailtiin alkukesästä. Niillä mennään loppusyksyyn, jopa vuodenvaihteeseen saakka.

TÄLLÄ HETKELLÄ alan kapasiteetista on käytössä runsaat 85 prosenttia.

Hyvä työtilanne herättää aina arvelut ylikuumenemisesta, mutta siitä ei ole merkkejä näkyvissä. Uusimman maarakennuskustannusindeksin mukaan kustannukset ovat laskeneet.

Tekijöitä on riittänyt kaikille työmaille. Joissain tapauksissa tarjouksia on jätetty vähemmän kuin aiempina vuosina. Tämä on markkinataloudessa normaalia, samoin kuin hintatason nousu silloin, kun kysyntää riittää. Omaa osaamista ei kannata myydä liian halvalla. Se missä on hyvä, pitää hinnoitella oikein.

JOS SUOMEN väylien rakentamistahti tuntuu kovalta, kannattaa muistaa pari asiaa.

Alan volyymi on kokonaisuudessaan noin kahdeksan miljardia euroa. Valtion tilauksilla on suuri, muttei sentään ratkaiseva merkitys suhdanteille. Ja alan huippuvuodesta eli pankkikriisiä edeltäneestä vuodesta 2007 ollaan vielä kaukana.

Suomi myös kaupungistuu voimakkaasti. Käymme jälkijunassa läpi samaa muutosta, joka muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on pitkällä. Suhteutettuna kaupungistumisen aiheuttamaan rakentamispaineeseen ja jo olevan infran mittavaan korjausvelkaan meillä rakennetaan yhä vähän. Esimerkiksi Ruotsissa rakentamiseen investoidaan seitsemän kertaa enemmän kuin meillä.

Ruotsissa ja Norjassa väylärakentamisessa on pitkän aikavälin suunnitelma, joka on yhteisesti hyväksytty. Naapurimaista kantautuvat tiedot kertovat, että infrarakentajilla menee erittäin hyvin.

Nyt näyttää siltä, että Suomeenkin saatetaan saada pitkäjänteinen liikenneinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma ja sille riittävä rahoitus. Hyvä niin.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Y-Studiossa.

KOMMENTOI KIRJOITUSTA

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s